Heta - Henkilökohtaisten
Avustajien Työnantajien Liitto ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen Liitto
JHL ry:n välinen
HENKILÖKOHTAISIA AVUSTAJIA KOSKEVA VALTAKUNNALLINEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2012
– 31.5.2014
Tällä
työehtosopimuksella määrätään henkilökohtaisten avustajien työsuhteissa noudatettavat
vähimmäisehdot.
1 § Ulottuvuus
Tätä työehtosopimusta
noudatetaan Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry:n
jäsenenä olevien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisiin avustajiin, joiden
palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin vammainen henkilö saa
vammaispalvelulain (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä
palveluista ja tukitoimista, 3.4.1987/380) perusteella korvausta ja työsopimus
on tehty avustajan ja vammaisen henkilön tai tämän edustajan välillä.
Tätä työehtosopimusta ei
sovelleta palveluasumisyksiköiden tai vastaavien palveluasumista tuottavien
organisaatioiden palveluksessa oleviin eikä myöskään kuntien palveluksessa
oleviin avustajiin. Tätä työehtosopimusta ei sovelleta myöskään niihin
työsuhteisiin, joihin sovelletaan Yksityisen sosiaalipalvelualan
työehtosopimusta, Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen (PTY) työehtosopimusta
tai Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta.
2 § Työnantajan ja työntekijän
oikeudet ja velvollisuudet
Järjestäytymisoikeus on
molemmin puolin loukkaamaton.
Työnantajan ja työntekijän
oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään työsopimuslaissa ja muussa työlainsäädännössä.
Henkilökohtaisen avustajan
työtehtäviin kuuluu vammaisen henkilön avustaminen tämän kotona ja kodin
ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa,
yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen
ylläpitämisessä.
Avustaminen kohdistuu kotona
ja kodin ulkopuolella niihin teknisiin toimiin, jotka vammainen henkilö tekisi
itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä.
Henkilökohtaisen avustajan
työ ei ole sairaanhoitoa eikä hoito- ja hoivatyötä. Työ ei ole myöskään tavanomaista
kotitaloustyötä. Henkilökohtaisen avustajan tehtäviin saattaa kuitenkin
sisältyä myös näihin liittyviä, vammaisen henkilön vastuulla olevia ja ohjaamia
toimintoja, joita hän ei itse pysty vammansa vuoksi suorittamaan.
Henkilökohtaisen avustajan
työn sisältö vaihtelee työnantajan vamman ja sen vaikutusten, yksilöllisen
elämäntilanteen ja –tavan, valinnanvapauden, ammatin, sosiaalisen aseman ja
muiden tekijöiden mukaan. Työtehtävät, niiden toteutustavan sekä hyväksyttävän
laadun määrittää työnantaja.
Mikäli työsopimus tehdään työnantajana
toimivan vammaisen henkilön edustajan ja henkilökohtaisen avustajan välillä, on
työsopimuksessa mainittava, miten työnjohto-oikeus jaetaan työnantajan ja
avustettavan vammaisen henkilön välillä.
Työntekijän pääasialliset
tehtävät kirjataan työsopimukseen.
3 §
Työsuhteen alkaminen
Työsopimus on voimassa
toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi, jolloin
on myös perustelut mainittava työsopimuksessa.
Soveltamisohje: Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi
perustellusta syystä, esimerkiksi vakinaisen työntekijän tietyn vuosi- tai
sairausloman ajaksi tai kunnes vakinainen työntekijä palaa esimerkiksi äitiys-,
vanhempain- tai hoitovapaalta, eikä etukäteen tiedetä milloin vakinainen
työntekijä palaa takaisin työhönsä.
Työntekijän
aloitteesta tehty määräaikainen työsopimus ei edellytä perusteltua syytä ja voidaan
tehdä päättyväksi sovittuna ajankohtana. Tällöin työsopimukseen on tehtävä
maininta siitä, että työsopimuksen määräaikaisuus johtuu työntekijän
aloitteesta ja toiveesta.
Kunnan
työnantajalle määräaikaisena antama vammaispalvelulain mukainen
henkilökohtaisen avun yksilöpäätös ei ole työsuhteen määräaikaisuuden peruste.
Työsopimus tehdään
kirjallisena tai sähköisesti.
Soveltamisohje: Työsopimus voidaan tehdä myös sähköpostitse ilman
sähköistä allekirjoitusta. Tällöinkin siitä on käytävä ilmi työsopimukselta
edellytettävät tiedot ja se on oltava tulostettavissa siten, että hyväksyntä on
todettavissa viestin lähetystiedoista.
Työsuhteen alussa voidaan
sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan
puolin ja toisin purkaa. Alle 8 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa koeaika
saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.
Soveltamisohje: Koeaikana työsopimus voidaan purkaa, jolloin työsuhde
voidaan päättää työsopimuksen irtisanomisaikaa noudattamatta.
4 §
Työsuhteen päättyminen ja lomautus
Työsuhteen päättämiseen ja
työntekijän lomauttamiseen noudatetaan työsopimuslain määräyksiä, ellei tästä
sopimuksesta muuta johdu.
Jos työnantaja tai työntekijä
irtisanoo toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, noudatetaan yhden
kuukauden irtisanomisaikaa. Jos irtisanottava työsuhde on kestänyt yli viisi
vuotta, noudatetaan kahden kuukauden irtisanomisaikaa.
Määräaikainen työsuhde
päättyy ilman irtisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä, ellei työsopimuksessa
ole sovittu irtisanomismahdollisuudesta ennen määräajan päättymistä.
Soveltamisohje:
Työnantajan
kuolema ei päätä työsuhdetta. Työnantajan kuolinpesän on irtisanottava työsuhde.
Työnantajan kuollessa maksetaan irtisanomisajan palkka.
5 § Työaika
Henkilökohtaisen avustajan
työsuhteissa noudatetaan työaikalakia, jollei tässä sopimuksessa ole muuta
sovittu.
Säännöllinen työaika on
enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa tai ennen tämän
työehtosopimuksen voimaatuloa sovittu lyhyempi työaika.
Viikottainen säännöllinen
työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa
enintään kahdeksan viikon tasoittumisjaksossa. Tällöin työntekijän säännöllinen
työaika on
2
viikossa enintään 80 tuntia
3
viikossa enintään 120 tuntia
4
viikossa enintään 160 tuntia
5
viikossa enintään 200 tuntia
6
viikossa enintään 240 tuntia
7
viikossa enintään 280 tuntia
8
viikossa enintään 320 tuntia
Mikäli säännöllinen työaika
on ennen tämän työehtosopimuksen voimaantuloa sovittu lyhyemmäksi kuin 40
tuntia viikossa, on jakson enimmäistuntimäärä tuo aiemmin sovittu säännöllinen
työaika kerrottuna tasoittumisjakson viikkojen määrällä.
Tasoittumisjakson sisällä ei
minkään työviikon työaika saa ylittää 48 tuntia.
Soveltamisohje:
Työviikko
on kalenteriviikko, joka alkaa maanantaista ja päättyy sunnuntaihin, ellei
työpaikkakohtaisesti ole sovittu muusta työviikon vaihtumisajankohdasta.
2. Säännöllisestä
työajasta poikkeaminen työntekijän suostumuksella
Tämän kohdan (2.1., 2.2. ja
2.3.) mukaisista poikkeavista työaikajärjestelyistä voi sopia vain työehtosopimuksen
allekirjoittajajärjestöön (Heta) järjestäytynyt työnantaja.
Työehtosopimusosapuolet
suosittelevat, että työnantaja ja työntekijä tutustuvat Työterveyslaitoksen
julkaisuun Toimivat ja terveet työajat ja allekirjoittajajärjestöjen
(JHL ja Heta) julkaisemassa Henkilökohtainen avustaja – oppaassa oleviin
esimerkkeihin työvuoroluetteloista ennen kuin sopivat säännöllisestä työajasta
poikkeamisesta.
2. 1. Vuorokautisen
työajan pidentäminen enintään 16 tuntiin
Työnantaja ja työntekijä
voivat sopia vuorokautisen työajan pidentämisestä enintään 16 tuntiin
edellyttäen, että
o
Työaika tasoittuu
tasoittumisjakson (1-8 viikkoa) kuluessa 1-kohdan mukaiseen säännölliseen
työaikaan eikä työviikon työaika ylitä 48 tuntia.
o
Työntekijällä on
mahdollisuus työaikaan ajoittuviin tavanomaisiin päivittäisiin aterioihin (aamiainen,
lounas, päivällinen, iltapala) ja kahvitaukoihin.
o
Jos pääasiassa
päiväaikaan sijoittuva yli 10 tunnin työvuoro ei muutoin ole sisältänyt ulkona
liikkumista, järjestetään työntekijälle mahdollisuus vähintään puolen tunnin
ulkoiluun kuitenkin siten, että hän on tarvittaessa puhelimitse hälytettävissä
lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauko on tarkoitettu virkistykseen eikä oikeuta
pitemmälle poistumiseen.
o
Yöaikana
työntekijällä on mahdollisuus nukkua mutta on tarvittaessa käytettävissä välttämättömiin
avustamistoimiin.
o
Jos työvuoro on
12 tuntia tai enemmän, on työvuoron edellä ja sen jälkeen oltava vähintään 12
tunnin vuorokausilepo ja neljän peräkkäisen 12 tunnin työvuoron jälkeen vähintään
33 tunnin yhdenjaksoinen vapaa (= vuorokausilepo 9 tuntia + vapaapäivä 24 tuntia).
2.2. Vuorokautisen työajan
pidentäminen yli 16 tuntiin ja vuorokausilevon siirtäminen
Sellaisessa
työssä, jossa avuntarve on yli 16 tuntia vuorokaudessa ja aktiivinen
avustamisen tarve painottuu osaan työvuorosta tai on aika-ajoittaista työvuoron
aikana, voivat työnantaja ja työntekijä sopia vuorokautisen enimmäistyöajan
pidentämisestä 16 – 24 tuntiin edellyttäen, että
o
Työaika tasoittuu
tasoittumisjakson (1-8 viikkoa) kuluessa 1-kohdan mukaiseen säännölliseen
työaikaan. Työvuoron pituus voi olla korkeintaan 48 tuntia eikä työviikon työaika
saa ylittää 48 tuntia.
o
Työntekijällä on
mahdollisuus työaikaan ajoittuviin tavanomaisiin päivittäisiin aterioihin (aamiainen,
lounas, päivällinen, iltapala) ja kahvitaukoihin
o
Jos pääasiassa
päiväaikaan sijoittuva yli 10 tunnin työvuoro ei muutoin ole sisältänyt ulkona
liikkumista, järjestetään työntekijälle mahdollisuus vähintään puolen tunnin
ulkoiluun kuitenkin siten, että hän on tarvittaessa puhelimitse hälytettävissä
lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauko on tarkoitettu virkistykseen eikä oikeuta
pitemmälle poistumiseen
o
Yöaikana työntekijällä
on mahdollisuus nukkua, mutta on tarvittaessa käytettävissä välttämättömiin
avustamistoimiin.
o
16 tuntia
ylittävää vuoroa voi välittömästi edeltää korkeintaan kaksi työvuoroa ja vapaan
ennen vuoron alkua on oltava vähintään 12 tuntia. Vuoroa on seurattava
välittömästi vähintään 33 tunnin vapaa (= vuorokausilepo 9 tuntia + vapaapäivä 24
tuntia)
Mikäli
sopimus on tarkoitettu olemaan voimassa yli yhden tasoittumisjakson, on se
tehtävä kirjallisesti ja siihen on merkittävä, kuinka monta yli 16 tunnin
työvuoroa työntekijälle tulee kunkin työvuoroluettelon kuluessa ja miten työaika
tasataan.
Mikäli
vuorokautisen työajan pidentäminen koskee vain yhtä tasoittumisjaksoa, voidaan
kirjallisena sopimuksena pitää myös molempien osapuolten etukäteen hyväksymää
ja allekirjoittamaa työvuoroluetteloa.
Toistaiseksi
voimassa oleva sopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla.
Jos irtisanomishetkellä meneillään oleva tasoittumisjakso päättyy yli kuukauden
kuluttua, palataan 1-kohdan mukaisiin työajan järjestelyihin tasoittumisjakson
päätyttyä.
2.3.
Vuorokautisesta työajasta ja lepoajoista poikkeaminen matkojen aikana
..
Toiselle
paikkakunnalle tai ulkomaille suuntautuvan matkan ajaksi voivat työnantaja ja
työntekijä sopia vuorokautisesta työajasta ja lepoajoista tämän
työehtosopimuksen määräyksistä poiketen enintään 30 vuorokauden pituiseksi
ajaksi tai jos avustajan työaika on 24 tuntia vuorokaudessa ja avustamisesta
matkalla vastaa kokonaisuudessaan yksi avustaja, enintään 16 vuorokauden
pituiseksi ajaksi.
Mikäli
matkalla mukana olevan/olevien tai muiden työntekijöiden työaikoja ei pystytä
tasaamaan normaalin käytössä olevan tasoittumisjakson kuluessa, voidaan
tilapäisesti ottaa käyttöön pidempi, enintään 16 viikon mittainen
tasoittumisjakso. Tällöin tulee ennen matkan alkua laatia työvuoroluettelo
vähintään kahdeksalle viikolle ja lopun tasoittumisjakson osalta tasaussuunnitelma,
josta ilmenee vähintään kunkin työntekijän viikkotyöaika. Tasaussuunnitelma on
täydennettävä päivittäisillä työajoilla viimeistään viikkoa ennen sen
alkamista.
Soveltamisohje: Mikäli muita työntekijöitä ei lomauteta matkan ajaksi,
edellyttää työaikajärjestelyt yleensä sopimista myös heidän kanssaan. Jotta
kenenkään viikkotyöaika matkan ulkopuolisella tasausjakson ajalla ei
muodostuisi työntekijän jaksamisen kannalta haitallisen pitkäksi, voidaan
työajan tasaamiseksi sopia otettavaksi käyttöön normaalia pidempi tasoittumisjakso.
Matka-aika tai osa siitä voidaan myös sopia annettavaksi muille kuin matkalla
mukana olevalle/oleville työntekijöille vuosilomana, mikäli se vuosilomalain
mukaan on mahdollista.
Matka
saattaa ajoittua työvuoroluettelon alkuun, loppuun tai mihin tahansa aikaan.
Työajan tasaamiseen voidaan käyttää koko matkan ulkopuolelle jäävää
työvuoroluettelon/tasausjakson aikaa. Näin ollen, mikäli matka sattuu
esimerkiksi listan puoliväliin, voidaan tasausta suunnitella listalle jo ennen
matkan alkua.
Ennen
sopimista on työntekijälle selvitettävä matkustamisen ja matkakohteen
olosuhteet. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siitä on käytävä ilmi
päivittäisen työajan pituus, mahdolliset matkan aikaiset vapaapäivät sekä miten
työaika tasoittumisjaksolla tasataan. Kirjallisena sopimuksena voidaan pitää
myös osapuolten etukäteen hyväksymää ja allekirjoittamaa, koko tasoittumisjakson
kattavaa työvuoroluetteloa.
Edellytyksenä
sopimiselle on, että aktiivinen avustamisen tarve painottuu osaan työvuorosta
tai on aika-ajoittaista työvuoron aikana ja että
o
Työntekijällä on
mahdollisuus tavanomaisiin päivittäisiin aterioihin (aamiainen, lounas, päivällinen,
iltapala) ja kahvitaukoihin
o
Jos pääasiassa
päiväaikaan sijoittuva 10 - 16 tunnin työvuoro ei muutoin ole sisältänyt ulkona
liikkumista, järjestetään työntekijälle mahdollisuus vähintään puolen tunnin
ulkoiluun kuitenkin siten, että hän on tarvittaessa puhelimitse hälytettävissä
lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauko on tarkoitettu virkistykseen eikä oikeuta
pitemmälle poistumiseen.
o
Jos vuorokautinen
työaika on yli 16 tuntia, järjestetään työntekijälle vähintään yksi puolen
tunnin ja yksi tunnin mittainen lepo- ja ulkoilutauko 7.00 ja 20.00 välisenä
aikana
o
Työntekijällä on
mahdollisuus nukkua yöaikaan yhdenjaksoisesti vähintään 7 tuntia mahdollisia
lyhyitä avustamishetkiä lukuun ottamatta.
o
Jos matka kestää
yli yhden täyden vuorokauden on sitä edeltävän vapaan oltava vähintään 12
tuntia ja sen jälkeisen vapaan vähintään 33 tuntia (=vuorokausilepo 9 tuntia +
vapaapäivä 24 tuntia)
o
Mikäli
mahdollista, tulee viikkoleposäännöksiä noudattaa myös matkan aikana. Jos tämä
ei ole mahdollista, tulee kunakin viikkona vähintään yhtenä vuorokautena
rajoittaa työntekijän työtehtävät välttämättömiin avustamistehtäviin. Jos matka
kestää yli 16 vuorokautta, tulee jokaiseen 14 matkapäivään sisältyä vähintään
yksi viikkolepopäivä. Matkan aikana saamatta jääneet viikkovapaapäivät annetaan
välittömästi matkan päätyttyä.
o
Jos työajan
tasaamisesta muilta osin ei päästä yksimielisyyteen, annetaan tasausvapaat
välittömästi matkan jälkeen saamatta jääneiden viikkovapaapäivien kanssa.
Ylityöt
määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti laaditun työvuoroluettelon ja
toteutuneiden työtuntien perusteella.
3. Arkipyhien vaikutus
työaikaan ja arkipyhäkorvaus
Muuksi päiväksi kuin
lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto,
joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä.
Ylimääräiseen palkalliseen
arkipyhävapaaseen ja arkipyhäkorvaukseen on oikeutettu työntekijä, jonka
työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa tai tarvittaessa töihin kutsuttavan
työjakso, joka sisältää arkipyhän, kestää vähintään kaksi viikkoa.
Vuosiloman, sairausloman tai
muun sovitun palkallisen tai palkattoman vapaan sisälle jäävä arkipyhä ei
oikeuta ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään.
Työvuoroluettelon laadinnassa
ja lisä- ja ylitöitä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä vastaa
tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu
viikkotyöaika jaettuna 5:llä).
Jos yllämainittuja päiviä ei
ole voitu antaa työntekijälle vapaaksi, maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä
työtunneilta normaalin kuukausi- tai tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen
tuntipalkka, joka sisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä
sunnuntaityökorvauksen.
Soveltamisohje:
Palkka
vapaana annetulta arkipyhältä
Kun palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa tehtyjen tuntien perusteella, maksetaan työntekijän arkipyhävapaalta hänen normaali tuntipalkkansa kuin hän olisi ollut töissä keskimääräisen päivittäisen työaikansa verran (sovittu viikkotyöaika/5). Jos työntekijälle ei ole määritelty viikottaista tai jaksottaista työaikaa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika siten, että arkipyhävapaata lähinnä edeltävän täyden 12 viikon tosiasiallisesti tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 60 (= 12 viikkoa x 5 työpaivää). Mikäli työsuhde ei ole kestänyt täyttä 12 viikkoa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika jakamalla työsuhteeseen sisältyneiden täysien viikkojen työtunnit vastaavaan aikaan sisältyvillä, kalenterinmukaisilla työpäivillä (5 työpäivää/viikko).
Kun palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain, työntekijälle maksetaan normaali kuukausittain maksettava palkka vähentämättömänä.
Kun palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa tehtyjen tuntien perusteella, maksetaan työntekijän arkipyhävapaalta hänen normaali tuntipalkkansa kuin hän olisi ollut töissä keskimääräisen päivittäisen työaikansa verran (sovittu viikkotyöaika/5). Jos työntekijälle ei ole määritelty viikottaista tai jaksottaista työaikaa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika siten, että arkipyhävapaata lähinnä edeltävän täyden 12 viikon tosiasiallisesti tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 60 (= 12 viikkoa x 5 työpaivää). Mikäli työsuhde ei ole kestänyt täyttä 12 viikkoa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika jakamalla työsuhteeseen sisältyneiden täysien viikkojen työtunnit vastaavaan aikaan sisältyvillä, kalenterinmukaisilla työpäivillä (5 työpäivää/viikko).
Kun palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain, työntekijälle maksetaan normaali kuukausittain maksettava palkka vähentämättömänä.
Vapaan
huomioiminen jakson työajassa
Työvuoroluettelon
laadinnassa ja lisä- ja ylityötä laskettaessa kukin vapaana annettu arkipyhä
vastaa tuntimäärältään työntekijän keskimääräistä päivittäistä työaikaa
(sovittu viikkotyöaika jaettuna 5:llä. Arkipyhä alentaa siten kyseisellä
viikolla/jaksolla tehtävää todellista työaikaa.
Arkipyhänä
tehdyn työn vaikutus lisä- ja ylityökynnykseen
Koska
arkipyhäkorvaus sisältää normaalin tuntipalkan ja sunnuntaityökorvauksen
lisäksi korvauksen menetetystä arkipyhävapaasta, ei arkipyhä alenna lisä- ja
ylityökynnystä. Lisä- ja ylityötä syntyy, jos jakson työaika arkipyhänä
tehtyine tunteineen ylittää 8 §:ssä määritellyt työajat.
Esimerkkejä
Avustaja
A on vakinaisessa työsuhteessa ja hänen työaikansa on 40 tuntia viikossa.
Itsenäisyyspäivä on tiistaina. A ei ole töissä itsenäisyyspäivänä, vaan se on
hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksettava palkka on 40/5 = 8 tunnin
mukainen palkka. Koska vapaana annettava arkipyhä huomioidaan työvuoroluettelon
laadinnassa keskimääräisen työpäivän pituisena, voidaan A:lle merkitä
kyseiselle viikolle (muille päiville) työtunteja yhteensä 40 – 8 = 32 tuntia.
Ylityötä
syntyy, jos työaika ylittää 32 tuntia, koska vapaana annettu arkipyhä
huomioidaan ylitöitä laskettaessa. Jos A tekee 32 tunnin sijasta 35 tuntia,
lasketaan ylityötunnit seuraavasti: 35 tuntia + arkipyhävapaan 8 tuntia = 43
tuntia. Ylityöraja on 40 tuntia, joten ylityötä syntyy 3 tuntia.
A:n
työvuoroluetteloa laadittaessa on huomioitava myös se, että kyseiselle viikolle
on arkipyhävapaan lisäksi sisällytettävä vähintään 35 tunnin viikkolepopäivä.
Avustaja
B:n työaika on 40 tuntia viikossa. Vapun päivä on keskiviikko ja B on silloin
töissä 8 tuntia. Vapun päivältä B:lle maksetaan 3 x 8 tunnin eli yhteensä 24
tunnin palkka (sisältää normaalin tuntipalkan, sunnuntaityökorvauksen ja
arkipyhäkorvauksen). Avustaja B tekee vappuviikolla töitä yhteensä vapunpäivä
mukaan lukien 40 tuntia. Ylitöitä ei synny, koska ylityökynnys 40 tuntia ei
ylity. (Arkipyhänä tehty työ on tullut korvattua palkkaan sisältyvällä arkipyhäkorvauksella).
Avustaja
C:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana
tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä 1.12. – 18.12.
Itsenäisyyspäivän sisältävä työjakso kestää vähintään kaksi viikkoa, joten C on
oikeutettu arkipyhävapaaseen tai arkipyhäkorvaukseen. Itsenäisyyspäivä on
hänelle vapaapäivä. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka kyseisen jakson keskimääräisen
työpäivän pituuden mukaan.
Avustaja
D:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii avustajana
tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin.
Hän on töissä 22.12. – 31.12 Koska arkipyhän sisältävä työjakso ei kestä
täyttä kahta viikkoa, ei D:llä ole oikeutta ylimääräiseen palkalliseen
vapaapäivään eikä arkipyhäkorvaukseen. Maanantaina, joka on tapaninpäivä, D:lla
ei ole töitä, vaan hän on vapaalla. Tapaninpäivä on hänelle normaali
viikkolepopäivä tai viikon toinen vapaapäivä eikä siltä makseta palkkaa. Jos D
olisi töissä tapaninpäivänä, maksettaisiin siitä normaalin tuntipalkan lisäksi
sunnuntaityökorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta.
4. Työaika poissaolojen ja
vuosilomien yhteydessä sekä työn alkaessa ja päättyessä kesken tasoittumisjakson
Ennen työvuoroluettelon
laatimista tiedossa olevat työpäiviksi sattuvat poissaolopäivät lyhentävät
viikon tai tasoittumisjakson työaikaa täydessä työajassa 8 tunnilla ja
osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen työajan verran. Viikon/jakson lisä-
ja ylityökynnys alenee vastaavalla tuntimäärällä.
Työvuoroluettelon
vahvistamisen jälkeen tietoon tulevat poissaolot alentavat lisä- ja
ylityökynnystä työvuoroluetteloon merkittyjen poissaoloaikojen työtuntien
mukaisesti.
6 §
Työvuoroluettelo
Työvuoroluettelo laaditaan
vähintään täydelle viikolle tai pidempää tasoittumisjaksoa käytettäessä koko
tasoittumisjaksolle (1-8 viikkoa) ja se on saatettava
työntekijän/työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen
kunkin luettelon alkua.
Tasoittumisjakso ja
työvuoroluettelo alkavat aina maanantaista ellei työviikon alkamisajankohdasta
toisin sovita kirjallisesti.
Työvuoroluettelosta on
käytävä ilmi työntekijän työ- ja vapaapäivät, säännöllisen päivittäisen työajan
alkamisen ja päättymisen ajankohdat sekä ruokatauko, mikäli työntekijä voi sen
aikana vapaasti poistua työpaikaltaan.
Käytettäessä 4, 6 tai 8
viikon tasoittumisjaksoa, voivat työnantaja ja työntekijä sopia siitä, että työvuorot
merkitään kellonaikoineen ainoastaan jakson ensimmäisen puolikkaan osalta (2,3
tai 4 viikkoa) ja toisen puolikkaan osalta riittää merkittäväksi työpäivät.
Tällöin työvuoroluettelo on täydennettävä toisen puolikkaan päivittäisillä
työajoilla siten, että ne ovat työntekijän nähtävillä viimeistään edellisen viikon
viimeisenä työpäivänä.
Soveltamisohje: Tämä menettelytapa on tarkoitettu mahdollistamaan
työaikasuunnittelun kannalta riittävän pitkien tasausjaksojen käytön
silloinkin, kun työnantaja oman työnsä, opiskelunsa, yhteiskunnallisen
osallistumisensa tai niihin verrattavissa olevan syyn vuoksi ei voi tietää
tarkkaa päivittäistä avustamisaikaa ja/tai sen ajoittumista koko
tasoittumisjakson ajalle.
Työvuoroluetteloa voidaan
muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä tapahtuvan ennalta
arvaamattoman muutoksen takia. Myös viimeksi mainitussa tilanteessa muutoksesta
on pyrittävä sopimaan ja siitä tulee ilmoittaa työntekijälle mahdollisimman
varhain.
Työvuoroluetteloa
laadittaessa on huomioitava seuraavat asiat:
- Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään
ruokataukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi, ellei ole perusteltua syytä
muuhun menettelyyn.
- Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee
välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän
tarpeet tai työstä johtuva perusteltu syy tätä edellytä tai vammaispalvelulain
mukaisesta avustajapäätöksestä seuraa, että työvuoro jää tätä lyhyemmäksi.
- Työvuoroa ei saa merkitä alkavaksi tai
päättyväksi kello 01 - 06 välisenä
aikana ilman perustelua syytä (esim. ulkomaanmatkojen lentoajankohdat).
Ruokatauko
Jos työvuoron pituus ylittää
6 tuntia, varataan työntekijälle mahdollisuus ruokailuun työaikana. Työnantaja
ja työntekijä voivat myös sopia vähintään puolen tunnin ruokatauosta, jonka
aikana työntekijä saa vapaasti poistua työpaikalta. Mikäli työntekijä saa
poistua työpaikalta ruokatauon aikana, ei ruokataukoa lueta työaikaan.
Jos työaika ylittää
vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on oikeus pitää puoli tuntia kestävä lepoaika
kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.
Soveltamisohje: Työntekijän mukanaan tuoman ruuan ja juoman
säilyttämistä ja lämmittämistä varten tulee tarvittaessa olla asianmukaiset
laitteet.
(VNa
työpaikkojen turvallisuus ja terveysvaatimuksista)
Kahvitauko
Työntekijälle järjestetään
työvuoron aikana mahdollisuus yhteen työaikana pidettävään kahvitaukoon kutakin
täyttä neljää tuntia kohden.
Vuorokausilepo
Työntekijälle annetaan
jokaisen työvuoron alkamisesta seuraavan 24 tunnin aikana vähintään yhdeksän
tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika. 5 § 2.1. ja 2.2. – kohtien mukaisissa
työaikajärjestelyissä lepoaika on vähintään kahdeksan tuntia. 2.3. – kohdan mukaisen työaikajärjestelyn
aikana voidaan vuorokausilepo siirtää annettavaksi muuna päivänä
tasoittumisjakson kuluessa.
Viikoittainen vapaa-aika
Työntekijälle annetaan
vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo kunakin kalenteriviikkona.
Työviikko järjestetään keskimäärin enintään viisipäiväiseksi. Viikon toinen
vapaapäivä sijoitetaan viikkolepopäivän yhteyteen, elleivät työjärjestelyt
muuta edellytä.
Silloin kun käytössä on
viikkoa pitemmät tasoittumisjaksot, voidaan viikon toinen vapaapäivä siirtää
annettavaksi muuna viikkona saman tasoittumisjakson kuluessa kuitenkin siten,
että työntekijälle annetaan vähintään kaksi vapaapäivää joka toinen viikko.
Sovittaessa poikkeavista
työaikajärjestelyistä matkan ajaksi voidaan tästä säännöksestä poiketa 5 § 2.3.
– kohdan mukaisesti.
8
§ Lisätyö ja ylityö
Lisätyön teettäminen
edellyttää työntekijän suostumusta. Ylityötä saadaan teettää työntekijän suostumuksella
ja lain sallimissa rajoissa.
Lisätyö
Lisätyöksi luetaan työ, jota
osa-aikainen työntekijä tekee sovitun työajan lisäksi työehtosopimuksen
mukaiseen enimmäistyöaikaan asti.
Lisätyöstä maksetaan
yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.
Ylityö
Ylityötä on työnantajan
aloitteesta tehty työ, joka ylittää 5 §:n mukaiset työajat.
Jaksottaista ylityötä syntyy,
kun
- täydellä jaksolla työaika ylittää 40 tuntia
viikossa tai pidempää tasoittumisjaksoa käytettäessä työaika ylittää
jakson säännöllisen työajan
- vajaalla jaksolla työaika ylittää 5 § 4 kohdan
mukaisesti määräytyvän ylityökynnyksen
Päivittäistä ja viikottaista
ylityötä syntyy, kun
- vuorokautinen 8 tunnin enimmäistyöaika ylittyy
tai jos vuorokautisesta työajasta on sovittu 5 § 2-kohdan mukaisesti ja
sovittu työaika ylittyy
- viikottainen 48 tunnin enimmäistyöaika ylittyy, ei
kuitenkaan 5 § 2.3 –kohdan mukaisen matkan aikana
Riippumatta siitä, onko
ylityö syntynyt jaksottaisen työajan ylityksestä tai päivittäisen tai
viikottaisen enimmäistyöajan ylittymisestä, korvataan se jaksoittain tasoittumisjakson
pituuden perusteella seuraavasti:
tasoittumisjakson pituus
|
50 %:lla korotettu palkka
|
100 %:lla korotettu palkka
|
1 viikko
|
6 ensimmäiseltä ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta
|
2 viikkoa
|
12 ensimmäiseltä ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta
|
3 viikkoa
|
18 ensimmäiseltä ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta
|
4 viikkoa
|
24 ensimmäiseltä ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta
|
5 viikkoa
|
30 ensimmäiseltä ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta
|
6 viikkoa
|
36 ensimmäiseltä ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta
|
7 viikkoa
|
42 ensimmäiseltä ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta
|
8 viikkoa
|
48 ensimmäiseltä ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta
|
Soveltamisohje:
5
§ 1 –kohdan mukaan työaika voi olla
enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaika voidaan
järjestää myös siten, että viikkotyöaika 1 – 8 viikon jaksolla on keskimäärin
40 tuntia viikossa. Tällöinkin vuorokautinen työaika voi olla enimmillään 8
tuntia. Jos vuorokautinen työaika ylittää 8 tuntia, on se ylityötä, vaikka
jakson säännöllinen työaika ei ylittyisikään.
Esimerkki
ylityön syntymisestä, kun käytössä on kolmen viikon tasoittumisjakso:
laadittu
lista: / 8 8 8 8 8 v v / 8 8 8 8 8 8 v /
8 8 8 8 v v v / = 120 t
toteutunut: / 8 8 8 8 10 vv/ 8 8 8 8 8 8 v / 8
8 8 8 8 v v / = 130 t =>
ylityötä 10 tuntia
5
§ 2.1, 2.2. ja 2.3. –kohtien mukaan
järjestäytynyt työnantaja voi sopia työntekijän kanssa vuorokautisen työajan
pidentämisestä. Tällöin vuorokautinen ylityökynnys on sovittu enimmäistuntimäärä.
Esimerkki
ylityön syntymisestä, kun työnantaja ja työntekijä ovat sopineet vuorokautisen
enimmäityöajan pidentämisestä 12 tuntiin ja käytössä on kolmen viikon
tasoittumisjakso:
laadittu
lista: / 8 8 8 v 12 12 v / v 8 8 8 8 v v
/ 8 8 8 8 8 v v / = 120 t
toteutunut: / 8 8 8 v 12 12 v / v 8 8 8 12 vv/
8 8 8 8 8 4 v / = 128 t =>
ylityötä 8 tuntia
9
§ Muut työaikakorvaukset
Sunnuntaityö
Sunnuntaityöstä, jolla
tarkoitetaan sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina,
pääsiäislauantaina, 2. pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina,
juhannusaattona, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä,
jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä tehtyä työtä, maksetaan sunnuntaityökorotuksena
tehdyiltä tunneilta 100 %:lla korotettu perustuntipalkka.
Lauantaityö
Lauantaina tehdyiltä
tunneilta maksetaan 20 %:lla korotettu perustuntipalkka.
Iltatyö
Kello 18.00 ja
23.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyökorvauksena 15 %:lla korotettu
perustuntipalkka
Yötyö
Yötyötä on työ, jota tehdään
kello 23:n ja 6 välisenä aikana. Yötyötä saadaan teettää silloin, kun
avustamisen tarvetta on myös yöaikaan.
Yötyöstä maksetaan
yötyökorvauksena 30 %:lla korotettu perustuntipalkka
Palkkauksen rakenne
Henkilökohtaisen avustajan
työstä maksetaan tuntipalkka. Ensisijainen palkan määrän peruste on työnantajan
kotikunnan soveltama ohjeistus henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta.
Peruspalkan on oltava vähintään sama kuin kunnassa muissa tähän
työehtosopimukseen sidotuissa työsuhteissa noudatettu peruspalkka. Saman
työnantajan eri työsuhteissa on noudatettava samaa peruspalkkaa.
Tuntipalkkaa korotetaan
kokemuslisällä siten, että ensimmäisen, kolmannen ja viidennen täyden
työskentelyvuoden jälkeen korotetaan sen hetkistä palkkaa 1 %:n suuruisella
kokemuslisällä. Kokemukseksi katsotaan ne henkilökohtaisena avustajana tehdyt
työskentelykuukaudet, joilta työntekijä on ansainnut vuosilomaa. Työsuhteen
alussa tai kokemuslisän kertymisen yhteydessä työntekijä on velvollinen
työtodistuksin tai muutoin kirjallisesti osoittamaan muista työsuhteista
hyväksi laskettavan kokemuksen. Samalta ajanjaksolta voidaan kokemukseksi lukea
yksi työsuhde kerrallaan.
Jos työntekijälle on aiemmin
maksettu joltain osin suurempaa kokemuslisää tai työnantajan kotikunnassa
sovellettu kokemuslisä on joltakin osin työntekijälle edullisempi, on tältä
osin noudatettava työntekijälle edullisempaa kokemuslisää.
Palkan maksu
Palkan maksu voi tapahtua
työnantajan ja työntekijän sopimuksen mukaan kerran tai kaksi kertaa
kuukaudessa. Jos palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, kuun ensimmäisellä
puoliskolla tehty työ maksetaan työaikakorvauksineen (lisät) saman kuukauden
lopussa ja vastaavasti kuukauden loppupuolella tehty työ maksetaan
työaikakorvauksineen (lisät) seuraavan kuukauden puolessa välissä. Jos
työntekijällä on työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika (täyttä työaikaa
tekevä) tai peruspalkan muodostus muutoin on säännönmukainen, voidaan
peruspalkka maksaa myös kuukausittain palkanmaksukauden lopussa. Tällöin
palkkakauden työaikakorvaukset (lisät) maksetaan seuraavan kuun puolessa
välissä.
Esimerkki 1: Työsopimuksella on sovittu säännönmukaisesta
työajasta 90 h kolmen viikon jaksossa. Jos sovitaan palkanmaksusta kerran
kuukaudessa, lasketaan tehtävät tunnit kuukautta kohden seuraavasti: 90 h/3 vk
= 30 h viikkotyöaika. Kuukaudessa on viikkoja keskimäärin 4,35, joten
viikkotyöaika kerrotaan tällä luvulla. Näin saadaan kuukauden työtunnit 90/3 = 30,
30 x 4,35 = 130,5 h. Kerran kuukaudessa maksettava peruspalkka on tällöin 130,5
x tuntipalkka.
Esimerkki 2: Työsopimuksella on sovittu täysi työaika 40 h/vk
tasoittuen 8 viikon jaksossa. Tällöin työajan sijoittuminen eri viikoille ei
vaikuta kuukausittain maksettavan peruspalkan suuruuteen. Kerran kuukaudessa
maksettava palkka lasketaan siten, että 40 h x 4,35 =174 h, joten kuukausittain
maksettava peruspalkka on 174 x tuntipalkka.
Tarkat palkanmaksupäivät
sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.
Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan
palkka työntekijän osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee
erääntymispäivänä olla työntekijän nostettavissa. Jos rahapalkka erääntyy
maksettavaksi viikonloppuna tai arkipyhänä, pidetään lähinnä edellistä muuta
arkipäivää erääntymispäivänä.
Palkankorotusjaksot ja
palkkojen korotukset
- 1.5.2012 – 31.5.2013 (13 kk)
Työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.5.2012 alkaen 2,4 %.
Lisäksi maksetaan kertaeränä 150 € toukokuun 2012 palkanmaksun yhteydessä niille työntekijöille, joiden työsuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 3 kuukautta ennen toukokuun palkanmaksupäivää.
Osa-aikaiselle työntekijälle maksettava summa on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikaisen työntekijän työaika on täyttä työaikaa alempi.
Työssäolon veroisiksi päiviksi katsotaan seuraavat työstä poissaoloajat:
- äitiysloma ja tilapäinen hoitovapaa
- sairausloma, tapaturmasta jotuva poissaolo tai lääkärin määräämässä kuntoutuksessa olo enintään 75 työpäivää
- lomautus 30 työpäivää
- reservin harjoitus tai vastaava ylimääräinen palvelusaika
- 1.6.2013 – 31.5.2014 (12 kk)
Työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.6.2013 alkaen 1,9 %.
Työnantaja vastaa työtehtävistä
johtuvista matka- ja majoituskuluista.
Työnantaja vastaa myös muista
ylimääräisistä kuluista, jotka aiheutuvat työskentelystä muualla kuin
tavanomaisella työpaikalla tai työvuoron alkamisesta tai päättymisestä muualla
kuin tavanomaisella työpaikalla, jollei työvuoron alkaminen tai päättyminen
tapahdu saman lähiliikenteen tariffialueen sisällä kuin tavanomainen työpaikka.
Työntekijän oman auton käytöstä
on sovittava erikseen. Oman auton käytöstä työntekijä on oikeutettu saamaan
korvauksen verohallinnon vahvistaman verottoman kilometrikorvauksen mukaisesti.
Tämä korvaus sisältää kaikki oman auton käytöstä aiheutuneet kustannukset ja
saaminen edellyttää ajopäiväkirjan tai eritellyn matkalaskun esittämistä.
Kustannukset
kotimaan matkoilla
Työnantaja maksaa avustajan
matkat sekä majoittumiskulut.
Yli yön kestävällä matkalla, joka
jatkuu vähintään klo 9.00 saakka, on työnantaja velvollinen järjestämään työntekijälle
aamiaisen, ellei se sisälly muutoin majoitukseen.
Työnantaja maksaa myös pääsymaksut
ja muut paikanpäällä tapahtuvat työnantajasta lähtöisin olevat kulut. Kuluja,
joita avustajalle tulee hänen ollessaan matkan aikana vapaalla (vuorokausi- ja
viikkolepo), ei työnantaja korvaa.
Matkustettaessa
tavanomaisen työntekopaikan ulkopuolelle eikä työntekijällä ole mahdollisuutta
valmistaa ruokaansa tai ruokailua ei ole muulla tavalla järjestetty, on
työntekijällä oikeus ateriakorvaukseen seuraavasti:
- kultakin matkapäivältä, joka kestää yli 10 tuntia
ja siihen sisältyy sekä lounasaika (11.00 - 13.00) että päivällisaika
(17.00 - 19.00) oikeus kahteen ateriakorvaukseen.
- kultakin matkapäivältä, joka kestää yli 8 tuntia
ja siihen sisältyy joko lounasaika (11.00 – 13.00) tai päivällisaika
(17.00 – 19.00) oikeus yhteen ateriakorvaukseen.
Ateriakorvauksena maksetaan
verohallinnon päättämä verottoman ateriakorvauksen enimmäismäärä.
Kustannukset ulkomaan
matkoilla
Työnantaja
maksaa avustajan matkat sekä majoittumiskulut.
Yli yön kestävällä matkalla, joka
jatkuu vähintään klo 9.00 saakka, on työnantaja velvollinen järjestämään työntekijälle
aamiaisen, ellei se sisälly muutoin majoitukseen.
Työnantaja maksaa myös pääsymaksut ja muut paikanpäällä tapahtuvat työnantajasta lähtöisin olevat kulut. Kuluja, joita avustajalle tulee hänen ollessaan matkan aikana vapaalla (vuorokausi- ja viikkolepo), ei työnantaja korvaa.
Kultakin
matkapäivältä työntekijällä on oikeus työnantajan kustantamiin aterioihin tai
ateriakorvaukseen seuraavasti:
- kultakin matkapäivältä, joka kestää yli 10 tuntia
ja siihen sisältyy sekä lounasaika (11.00 -13.00) että päivällisaika
(17.00 -19.00) oikeus kahteen ateriaan
- kultakin matkapäivältä, joka kestää yli 8 tuntia
ja siihen sisältyy joko lounasaika (11.00 – 13.00) tai päivällisaika
(17.00 – 19.00) oikeus yhteen ateriaan.
Ateriakorvauksena maksetaan
verohallinnon päättämä verottoman ateriakorvauksen enimmäismäärä.
Työntekijällä
on oltava mahdollisuus löytää itselleen kohtuuhintainen paikka aterioida tai
hankkia tarvikkeet aterian valmistamiseksi, jos aterian valmistus on
majoittumispaikan puitteissa mahdollista.
12 § Vuosiloma
Vuosilomaedut määräytyvät
vuosilomalain ja seuraavien määräysten mukaisesti.
1. Työntekijä ansaitsee
vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta:
a)
kaksi arkipäivää
b)
kaksi ja puoli arkipäivää, jos
1. työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä
yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla tai
2. työntekijä on viimeisen viiden vuoden aikana
työskennellyt henkilökohtaisena avustajana tai samankaltaisissa tehtävissä yhteensä
kahden vuoden ajan
c)
kolme arkipäivää, kun työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt vähintään
15 vuotta
2. Vuosilomapalkka:
Vuosiloman ajalta
työntekijällä on oikeus saada säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa
vuosilomalain säännösten mukaisesti.
…
Työntekijälle maksetaan
lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomaraha lasketaan kunkin loman
osuuden (kesäloma, talviloma) vuosilomapalkasta ja maksetaan sen yhteydessä.
Lomarahan saamisen
edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa ja palaa lomaltaan sovittuna
aikana ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilomalain 7 § mainittu tai muu
hyväksyttävä syy. Lomarahaan ei ole oikeutta, jos työsuhde puretaan tai
todetaan purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun mukaisesti.
Lomaraha maksetaan myös
työsuhteen päättyessä lomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt
yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske
työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päättää
määräaikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuhde puretaan
tai todetaan purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun mukaisesti.
Työntekijällä on oikeus käydä
tarkastuksissa ja tutkimuksissa ansioita menettämättä seuraavissa tapauksissa,
mikäli tarkastuksia ei ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja ne on
järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja siitä on ilmoitettu
etukäteen työnantajalle
- Uuden työn edellyttämä tai muu lakisääteinen
lääkärintarkistus. Tällöin työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset.
- Lääkärissä käynti sairauden toteamiseksi, hoidon tai
apuvälineen (esim. silmälasit) määräämiseksi ja tarkastukseen liittyvät
lääkärin määräämät erikoislääkärin, laboratorio- ja röntgentutkimukset
- Synnytystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset kuten
neuvolatarkastus
- Välitöntä hoitoa vaativa äkillinen hammassairaus
15
§ Ammatillinen täydennyskoulutus
Työnantajan lähettäessä
työntekijän koulutustilaisuuksiin, luetaan koulutukseen kulunut aika kohtuullisine
matka-aikoineen työajaksi. Mikäli koulutus matka-aikojen osalta ylittää
keskimääräisen päivittäisen työpäivän tuntimäärän, maksetaan ylittävältä osalta
korvaus tuntipalkan mukaisesti, mutta ylittävää osuutta ei lasketa työajaksi. Työnantaja
maksaa matka- ja muut työntekijälle aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.
Työnantajan lähettäessä
työntekijän koulutukseen sovitaan koulutuksesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä
laaditaan kirjallinen suunnitelma, jonka molemmat osapuolet kuittaavat
hyväksytyksi.
Soveltamisohje: Kirjallisena suunnitelmana voidaan pitää myös
koulutuksen järjestäjän kurssiohjelmaa, johon työnantaja ja työntekijä
merkitsevät työajaksi luettavan ja muutoin korvattavan matka-ajan sekä
kuittaukset.
Työnantaja toteuttaa
kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä
on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
Työaikana työntekijän on
käytettävä sellaista tavanomaista vaatetusta, joka ei estä työtehtävien hyvää
suorittamista. Työntekijän on otettava huomioon työnantajan ilmoitukset
erityisistä työtehtävistä, jotka vaikuttavat pukeutumiseen.
Työnantaja on velvollinen
tarjoamaan työntekijälle tilanteeseen sopivat työvaatteet sellaisissa tapauksissa,
joissa työntekijän hygienian tai terveyden suojaaminen tai omien vaatteiden
tavallisesta poikkeava likaantuminen tai kuluminen on todennäköistä tai
pukeutumisella on muutoin työnantajasta johtuen tavanomaisesta poikkeavat
vaatimukset eikä tarvetta voida muutoin ratkaista.
Työnantaja perii työntekijän
antamalla valtuutuksella tämän työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön
jäsenmaksut työntekijän palkasta ja tilittää ne työntekijäliiton tilille
ohjeiden mukaisesti. Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä todistus
pidätetystä summasta.
19 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Työsuhteisiin liittyvät
kysymykset pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti työpaikalla työnantajan ja
työntekijän kesken.
Mikäli asia ei selviä
keskinäisissä keskusteluissa, on molemmilla osapuolilla oikeus esittää paikallisten
neuvottelujen käymistä asian ratkaisemiseksi. Paikallisissa neuvotteluissa
osapuolilla on oikeus käyttää asiantuntijaa apunaan tai sopia neuvottelut
käytäväksi asiantuntijoiden kesken. Työntekijän asiantuntijana voi toimia
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton aluetoimitsija tai paikallisen
yhteisjärjestön toimihenkilö. Työnantajan asiantuntijana voi toimia työnantajan
valitsema työsuhdeasioihin perehtynyt henkilö.
Asiantuntijoilla on oikeus
saada erimielisyyden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot, kuten työvuoroluettelot
sekä palkka- ja työaikakirjanpito, suoraan työnantajalta.
Tapauksen selvittämiseksi
saadut tiedot ovat luottamuksellisia ja asiantuntijalla on lupa luovuttaa niitä
ainoastaan allekirjoittajaliitoille asian jatkokäsittelyn yhteydessä. Tapauksen
selvittämiseksi tietojen hankinnassa ja käsittelyssä on erityistä huomiota
kiinnitettävä työnantajan yksityisyyden suojaan ja arkaluonteisten ja muutoin
salassa pidettävien tietojen kuten perhe-elämään ja ihmissuhteisiin liittyvien
tietojen luottamuksellisuuteen sekä työhön, opiskeluun ja yritys- ja ammattitoimintaan
liittyvien tietojen luottamuksellisuuteen.
Jos työsuhteeseen liittyvä
kysymys jää paikallisissa neuvotteluissa erimieliseksi, laativat osapuolet
yhdessä kirjallisen muistion, jolla asia jommankumman osapuolen pyynnöstä
siirretään Julkisten ja hyvinvointialojen liiton ja Henkilökohtaisten
Avustajien Työnantajien Liiton ratkaistavaksi.
Jos asia ei ratkea liittojen
välisissä neuvotteluissa ja kyse on tämän työehtosopimuksen tulkinnasta,
voidaan asia viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Tällä työehtosopimuksella ei huononneta työntekijän
voimassaolevaan työsuhteeseen perustuvia etuja.
Soveltamisohje: Työsuhteen edut perustuvat
esimerkiksi työsopimukseen ja/tai kunnan vammaispalvelulain mukaiseen
päätökseen henkilökohtaisen avustajan kulujen korvaamisesta ja/tai aiemmin
noudatettuihin käytäntöihin.
Tällä
työntekijän voimassaolevien etuuksien suojalausekkeella ei voida estää
työnantajan oikeutta valita työaika 5 §:n 1-kohdan mukaisesti. Siirtyminen 5
§:n 1-kohdan mukaiseen keskimääräiseen työaikaan edellyttää yhteistoimintalain
mukaista menettelyä.
Voimassaolevien
etuuksien huonontamista ei ole työnantajan ja työntekijän mahdollisuus sopia
säännöllisestä työajasta poikkeamisesta työntekijän suostumuksella kohdan 5 §:n
2-kohdan mukaisesti.
21
§ Sopimuksen sitovuus ja työrauha
Tämä sopimus sitoo
allekirjoittaneita liittoja sekä niitä työnantajia ja työntekijöitä ja näiden
yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassaollessa ovat kuuluneet
edellä tarkoitettuihin liittoihin.
Sen jälkeen, kun sopimus on
tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat
tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen,
kielletyt.
Tämä työehtosopimus on voimassa
1.5.2012 – 31.5.2014 jatkuen sen jälkeen aina vuoden kerrallaan, ellei sitä
irtisanota kirjallisesti viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen sen päättymistä.
Mikäli keskusjärjestöt
yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi raamisopimuksen
tekohetkellä arvioidusta, voidaan tämä työehtosopimus irtisanoa kesken sopimuskauden
keskusjärjestöjen suosituksen mukaisesti.
Työehtosopimuksen irtisanojan
on irtisanomisen yhteydessä jätettävä vastapuolelle keskeiset muutosesitykset.
Tämän työehtosopimuksen
määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tullut voimaan
tai sopijapuolten väliset neuvottelut on jommankumman sopijapuolen toimesta
todettu päättyneiksi.
Osapuolet noudattavat
jatkuvan neuvottelun periaatetta keskinäisissä suhteissaan.
Helsingissä 21. päivänä marraskuuta
2011
HETA – HENKILÖKOHTAISTEN
AVUSTAJIEN TYÖNANTAJIEN LIITTO RY
JULKISTEN JA
HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY