Heta
- Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry:n ja
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen
HENKILÖKOHTAISIA
AVUSTAJIA KOSKEVA VALTAKUNNALLINEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.6.2014 –
31.3.2016
Tällä
työehtosopimuksella määrätään henkilökohtaisten avustajien
työsuhteissa noudatettavat vähimmäisehdot.
1 § Soveltamisala
Tätä
työehtosopimusta noudatetaan Heta - Henkilökohtaisten Avustajien
Työnantajien Liitto ry:n jäsenenä olevien vammaisten henkilöiden
henkilökohtaisiin avustajiin, joiden palkkaamisesta aiheutuviin
kustannuksiin vammainen henkilö saa vammaispalvelulain (laki
vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja
tukitoimista, 3.4.1987/380) perusteella korvausta ja työsopimus
on tehty avustajan ja vammaisen henkilön tai tämän edustajan
välillä.
Työehtosopimusta
voidaan soveltaa sellaiseen luonnolliseen henkilöön, joka toimii
vammaisen henkilön henkilökohtaisen avustajan työnantajana
a. tilanteessa, jossa tälle
vammaiselle henkilölle on myönnetty henkilökohtaisen avustajan
palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin korvaus muun lain
perusteella tai
b. tilanteessa, jossa vammainen
henkilö itse tai työnantaja vastaa työntekijöidensä
palkkauksesta aiheutuvista kustannuksista.
Tätä
työehtosopimusta ei sovelleta palveluasumisyksiköiden tai
vastaavien palveluasumista tuottavien organisaatioiden palveluksessa
oleviin eikä myöskään kuntien palveluksessa oleviin avustajiin.
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta myöskään niihin
työsuhteisiin, joihin sovelletaan Yksityisen sosiaalipalvelualan
työehtosopimusta, Avaintyönantajat AVAINTA ry työehtosopimusta tai
Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta.
2 § Työnantajan ja
työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
Järjestäytymisoikeus
on molemmin puolin loukkaamaton.
Työnantajan
ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään
työsopimuslaissa ja muussa työlainsäädännössä.
Henkilökohtaisen
avustajan työtehtäviin kuuluu vammaisen henkilön avustaminen tämän
kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja
opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja
sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.
Avustaminen
kohdistuu kotona ja kodin ulkopuolella niihin tehtäviin, jotka
vammainen henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden
vuoksi selviä.
Henkilökohtaisen
avustajan työ ei ole sairaanhoitoa, hoito- ja hoivatyötä eikä
myöskään tavanomaista kotitaloustyötä. Henkilökohtaisen
avustajan tehtäviin saattaa kuitenkin sisältyä myös näihin
liittyviä, vammaisen henkilön vastuulla olevia ja ohjaamia
toimintoja, joita hän ei itse pysty vammansa vuoksi suorittamaan.
Henkilökohtaisen
avustajan työn sisältö vaihtelee työnantajan vamman ja sen
vaikutusten, yksilöllisen elämäntilanteen ja –tavan,
valinnanvapauden, ammatin, sosiaalisen aseman ja muiden tekijöiden
mukaan. Työtehtävät, niiden toteutustavan sekä hyväksyttävän
laadun määrittää työnantaja.
Mikäli
työsopimus tehdään työnantajana toimivan vammaisen henkilön
edustajan ja henkilökohtaisen avustajan välillä, on
työsopimuksessa mainittava, miten työnjohto-oikeus jaetaan
työnantajan ja avustettavan vammaisen henkilön välillä.
Työntekijän
pääasialliset tehtävät kirjataan työsopimukseen.
3 § Työsuhteen
alkaminen
Työsopimus
on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty
määräaikaiseksi, jolloin on myös perustelut mainittava
työsopimuksessa.
Soveltamisohje:
Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi perustellusta syystä,
esimerkiksi vakinaisen työntekijän tietyn vuosi- tai sairausloman
ajaksi tai kunnes vakinainen työntekijä palaa esimerkiksi äitiys-,
vanhempain- tai hoitovapaalta, eikä etukäteen tiedetä milloin
vakinainen työntekijä palaa takaisin työhönsä.
Työntekijän
aloitteesta tehty määräaikainen työsopimus ei edellytä
perusteltua syytä ja voidaan tehdä päättyväksi sovittuna
ajankohtana. Tällöin työsopimukseen on tehtävä maininta siitä,
että työsopimuksen määräaikaisuus johtuu työntekijän
aloitteesta ja toiveesta.
Kunnan
työnantajalle määräaikaisena antama vammaispalvelulain mukainen
henkilökohtaisen avun yksilöpäätös ei ole työsuhteen
määräaikaisuuden peruste.
Työsopimus
tehdään kirjallisena tai sähköisesti.
Soveltamisohje:
Työsopimus voidaan tehdä myös sähköpostitse ilman sähköistä
allekirjoitusta. Tällöinkin siitä on käytävä ilmi
työsopimukselta edellytettävät tiedot ja se on oltava
tulostettavissa siten, että hyväksyntä on todettavissa viestin
lähetystiedoista.
Työsuhteen
alussa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka
kuluessa työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa. Alle 8
kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään
puolet työsopimuksen kestosta.
Soveltamisohje:
Koeaikana työsopimus voidaan purkaa, jolloin työsuhde voidaan
päättää työsopimuksen irtisanomisaikaa noudattamatta.
Soveltamisohje:
Henkilökohtainen avustaja on aloittanut 10.10.2013. Työsuhteen
alussa on sovittu neljän (4) kuukauden koeajasta. Koeaika lasketaan
siten, että tässä tapauksessa koeajan viimeinen päivä on
9.2.2014.
4 § Työsuhteen
päättyminen ja lomautus
Työsuhteen
päättämiseen ja työntekijän lomauttamiseen noudatetaan
työsopimuslain määräyksiä, ellei tästä sopimuksesta muuta
johdu.
Jos
työnantaja tai työntekijä irtisanoo toistaiseksi voimassa olevan
työsopimuksen, noudatetaan yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Jos
irtisanottava työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta, noudatetaan
kahden kuukauden irtisanomisaikaa.
Määräaikainen
työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa sovitun työkauden
päättyessä, ellei työsopimuksessa ole sovittu
irtisanomismahdollisuudesta ennen määräajan päättymistä.
Soveltamisohje:
Lomautus on tehtävä pääsääntöisesti määräajaksi. Vain
poikkeuksellisissa tilanteissa lomautus voidaan tehdä toistaiseksi
voimassa olevaksi. Esimerkiksi: Työnantaja X on joutunut sairaalaan
ja lääkärin taholta on todettu, että X:n kotiinpaluu on erittäin
epätodennäköistä. Tällöin avustaja X voidaan lomauttaa
toistaiseksi.
Soveltamisohje:
Työnantajan
kuolema ei päätä työsuhdetta. Työnantajan kuolinpesän on
irtisanottava työsuhde. Irtisanomisaika on 2 viikkoa, jolta ajalta
maksetaan irtisanomisajan palkka.
5 § Työaika
Henkilökohtaisen
avustajan työsuhteissa noudatetaan työaikalakia, jollei tässä
sopimuksessa ole muuta sovittu.
1.
Säännöllisen työajan pituus:
Säännöllinen
työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa
tai ennen tämän työehtosopimuksen voimaatuloa sovittu lyhyempi
työaika.
Viikoittainen
säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se
on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään kahdeksan viikon
tasoittumisjaksossa. Tällöin työntekijän säännöllinen työaika
on
2
viikossa enintään 80 tuntia
3
viikossa enintään 120 tuntia
4
viikossa enintään 160 tuntia
5
viikossa enintään 200 tuntia
6
viikossa enintään 240 tuntia
7
viikossa enintään 280 tuntia
8
viikossa enintään 320 tuntia
Mikäli
säännöllinen työaika on ennen tämän työehtosopimuksen
voimaantuloa sovittu lyhyemmäksi kuin 40 tuntia viikossa, on jakson
enimmäistuntimäärä tuo aiemmin sovittu säännöllinen työaika
kerrottuna tasoittumisjakson viikkojen määrällä.
Tasoittumisjakson
sisällä ei minkään työviikon työaika saa ylittää 48 tuntia.
Soveltamisohje:
Työviikko
on kalenteriviikko, joka alkaa maanantaista ja päättyy
sunnuntaihin, ellei työpaikkakohtaisesti ole sovittu muusta
työviikon vaihtumisajankohdasta.
2.
Säännöllisestä työajasta poikkeaminen työntekijän
suostumuksella
Tämän
kohdan (2.1., 2.2. ja 2.3.) mukaisista poikkeavista
työaikajärjestelyistä voi sopia vain työehtosopimuksen
allekirjoittajajärjestöön (Heta) järjestäytynyt työnantaja.
Työehtosopimusosapuolet
suosittelevat, että työnantaja ja työntekijä tutustuvat
Työterveyslaitoksen julkaisuun Toimivat ja terveet työajat
ja allekirjoittajajärjestöjen (JHL ja Heta) julkaisemassa
Henkilökohtainen avustaja – oppaassa oleviin esimerkkeihin
työvuoroluetteloista ennen kuin sopivat säännöllisestä työajasta
poikkeamisesta.
2.
1. Vuorokautisen työajan pidentäminen enintään 16 tuntiin
Työnantaja
ja työntekijä voivat sopia vuorokautisen työajan pidentämisestä
enintään 16 tuntiin edellyttäen, että
o Työaika
tasoittuu tasoittumisjakson (1-8 viikkoa) kuluessa 1-kohdan mukaiseen
säännölliseen työaikaan eikä työviikon työaika ylitä 48
tuntia.
o Työntekijällä
on mahdollisuus työaikaan ajoittuviin tavanomaisiin päivittäisiin
aterioihin (aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala) ja
kahvitaukoihin.
o Jos
pääasiassa päiväaikaan sijoittuva yli 10 tunnin työvuoro ei
muutoin ole sisältänyt ulkona liikkumista, järjestetään
työntekijälle mahdollisuus vähintään puolen tunnin ulkoiluun
kuitenkin siten, että hän on tarvittaessa puhelimitse
hälytettävissä lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauko on tarkoitettu
virkistykseen eikä oikeuta pitemmälle poistumiseen.
o Yöaikana
työntekijällä on mahdollisuus nukkua mutta on tarvittaessa
käytettävissä välttämättömiin avustamistoimiin.
o Jos
työvuoro on 12 tuntia tai enemmän, on työvuoron edellä ja sen
jälkeen oltava vähintään 12 tunnin vuorokausilepo ja neljän
peräkkäisen 12 tunnin työvuoron jälkeen vähintään 33 tunnin
yhdenjaksoinen vapaa (= vuorokausilepo 9 tuntia + vapaapäivä 24
tuntia).
2.2.
Vuorokautisen työajan pidentäminen yli 16 tuntiin ja
vuorokausilevon siirtäminen
Sellaisessa työssä, jossa
avuntarve on yli 16 tuntia vuorokaudessa ja aktiivinen avustamisen
tarve painottuu osaan työvuorosta tai on aika-ajoittaista työvuoron
aikana, voivat työnantaja ja työntekijä sopia vuorokautisen
enimmäistyöajan pidentämisestä 16 – 24 tuntiin edellyttäen,
että
o Työaika
tasoittuu tasoittumisjakson (1-8 viikkoa) kuluessa 1-kohdan mukaiseen
säännölliseen työaikaan. Työvuoron pituus voi olla korkeintaan
48 tuntia eikä työviikon työaika saa ylittää 48 tuntia.
o Työntekijällä
on mahdollisuus työaikaan ajoittuviin tavanomaisiin päivittäisiin
aterioihin (aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala) ja
kahvitaukoihin
o Jos
pääasiassa päiväaikaan sijoittuva yli 10 tunnin työvuoro ei
muutoin ole sisältänyt ulkona liikkumista, järjestetään
työntekijälle mahdollisuus vähintään puolen tunnin ulkoiluun
kuitenkin siten, että hän on tarvittaessa puhelimitse
hälytettävissä lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauko on tarkoitettu
virkistykseen eikä oikeuta pitemmälle poistumiseen
o Yöaikana
työntekijällä on mahdollisuus nukkua, mutta on tarvittaessa
käytettävissä välttämättömiin avustamistoimiin.
o 16
tuntia ylittävää vuoroa voi välittömästi edeltää korkeintaan
kaksi työvuoroa ja vapaan ennen vuoron alkua on oltava vähintään
12 tuntia. Vuoroa on seurattava välittömästi vähintään 33
tunnin vapaa (= vuorokausilepo 9 tuntia + vapaapäivä 24 tuntia)
Mikäli sopimus on tarkoitettu
olemaan voimassa yli yhden tasoittumisjakson, on se tehtävä
kirjallisesti ja siihen on merkittävä, kuinka monta yli 16 tunnin
työvuoroa työntekijälle tulee kunkin työvuoroluettelon kuluessa
ja miten työaika tasataan.
Mikäli vuorokautisen työajan
pidentäminen koskee vain yhtä tasoittumisjaksoa, voidaan
kirjallisena sopimuksena pitää myös molempien osapuolten etukäteen
hyväksymää ja allekirjoittamaa työvuoroluetteloa.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus
voidaan molemmin puolin irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla.
Jos irtisanomishetkellä meneillään oleva tasoittumisjakso päättyy
yli kuukauden kuluttua, palataan 1-kohdan mukaisiin työajan
järjestelyihin tasoittumisjakson päätyttyä.
2.3. Vuorokautisesta työajasta
ja lepoajoista poikkeaminen matkojen aikana
Toiselle paikkakunnalle tai
ulkomaille suuntautuvan matkan ajaksi voivat työnantaja ja
työntekijä sopia vuorokautisesta työajasta ja lepoajoista tämän
työehtosopimuksen määräyksistä poiketen enintään 30
vuorokauden pituiseksi ajaksi tai jos avustajan työaika on 24 tuntia
vuorokaudessa ja avustamisesta matkalla vastaa kokonaisuudessaan yksi
avustaja, enintään 16 vuorokauden pituiseksi ajaksi.
Mikäli matkalla mukana
olevan/olevien tai muiden työntekijöiden työaikoja ei pystytä
tasaamaan normaalin käytössä olevan tasoittumisjakson kuluessa,
voidaan tilapäisesti ottaa käyttöön pidempi, enintään 16 viikon
mittainen tasoittumisjakso. Tällöin tulee ennen matkan alkua laatia
työvuoroluettelo vähintään kahdeksalle viikolle ja lopun
tasoittumisjakson osalta tasaussuunnitelma, josta ilmenee vähintään
kunkin työntekijän viikkotyöaika. Tasaussuunnitelma on
täydennettävä päivittäisillä työajoilla viimeistään viikkoa
ennen sen alkamista.
Soveltamisohje:
Mikäli muita työntekijöitä ei lomauteta matkan ajaksi,
edellyttää työaikajärjestelyt yleensä sopimista myös heidän
kanssaan. Jotta kenenkään viikkotyöaika matkan ulkopuolisella
tasausjakson ajalla ei muodostuisi työntekijän jaksamisen kannalta
haitallisen pitkäksi, voidaan työajan tasaamiseksi sopia
otettavaksi käyttöön normaalia pidempi tasoittumisjakso.
Matka-aika tai osa siitä voidaan myös sopia annettavaksi muille
kuin matkalla mukana olevalle/oleville työntekijöille vuosilomana,
mikäli se vuosilomalain mukaan on mahdollista.
Matka
saattaa ajoittua työvuoroluettelon alkuun, loppuun tai mihin tahansa
aikaan. Työajan tasaamiseen voidaan käyttää koko matkan
ulkopuolelle jäävää työvuoroluettelon/tasausjakson aikaa. Näin
ollen, mikäli matka sattuu esimerkiksi listan puoliväliin, voidaan
tasausta suunnitella listalle jo ennen matkan alkua.
Ennen sopimista on työntekijälle
selvitettävä matkustamisen ja matkakohteen olosuhteet. Sopimus on
tehtävä kirjallisesti ja siitä on käytävä ilmi päivittäisen
työajan pituus, mahdolliset matkan aikaiset vapaapäivät sekä
miten työaika tasoittumisjaksolla tasataan. Kirjallisena sopimuksena
voidaan pitää myös osapuolten etukäteen hyväksymää ja
allekirjoittamaa, koko tasoittumisjakson kattavaa työvuoroluetteloa.
Edellytyksenä sopimiselle on, että
aktiivinen avustamisen tarve painottuu osaan työvuorosta tai on
aika-ajoittaista työvuoron aikana ja että
o Työntekijällä
on mahdollisuus tavanomaisiin päivittäisiin aterioihin (aamiainen,
lounas, päivällinen, iltapala) ja kahvitaukoihin
o Jos
pääasiassa päiväaikaan sijoittuva 10 - 16 tunnin työvuoro ei
muutoin ole sisältänyt ulkona liikkumista, järjestetään
työntekijälle mahdollisuus vähintään puolen tunnin ulkoiluun
kuitenkin siten, että hän on tarvittaessa puhelimitse
hälytettävissä lyhyellä ajalla avustamiseen. Tauko on tarkoitettu
virkistykseen eikä oikeuta pitemmälle poistumiseen.
o Jos
vuorokautinen työaika on yli 16 tuntia, järjestetään
työntekijälle vähintään yksi puolen tunnin ja yksi tunnin
mittainen lepo- ja ulkoilutauko 7.00 ja 20.00 välisenä aikana
o Työntekijällä
on mahdollisuus nukkua yöaikaan yhdenjaksoisesti vähintään 7
tuntia mahdollisia lyhyitä avustamishetkiä lukuun ottamatta.
o Jos
matka kestää yli yhden täyden vuorokauden on sitä edeltävän
vapaan oltava vähintään 12 tuntia ja sen jälkeisen vapaan
vähintään 33 tuntia (=vuorokausilepo 9 tuntia + vapaapäivä 24
tuntia)
o Mikäli
mahdollista, tulee viikkoleposäännöksiä noudattaa myös matkan
aikana. Jos tämä ei ole mahdollista, tulee kunakin viikkona
vähintään yhtenä vuorokautena rajoittaa työntekijän työtehtävät
välttämättömiin avustamistehtäviin. Jos matka kestää yli 16
vuorokautta, tulee jokaiseen 14 matkapäivään sisältyä vähintään
yksi viikkolepopäivä. Matkan aikana saamatta jääneet
viikkovapaapäivät annetaan välittömästi matkan päätyttyä.
o Jos
työajan tasaamisesta muilta osin ei päästä yksimielisyyteen,
annetaan tasausvapaat välittömästi matkan jälkeen saamatta
jääneiden viikkovapaapäivien kanssa.
Ylityöt määräytyvät
työehtosopimuksen mukaisesti laaditun työvuoroluettelon ja
toteutuneiden työtuntien perusteella.
3.
Arkipyhien vaikutus työaikaan ja arkipyhäkorvaus
Muuksi
päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva vapunpäivä,
juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja
tapaninpäivä ovat ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä.
Ylimääräiseen
palkalliseen arkipyhävapaaseen ja arkipyhäkorvaukseen on oikeutettu
työntekijä, jonka työsuhde kestää vähintään kaksi viikkoa tai
tarvittaessa töihin kutsuttavan työjakso, joka sisältää
arkipyhän, kestää vähintään kaksi viikkoa.
Vuosiloman,
sairausloman tai muun sovitun palkallisen tai palkattoman vapaan
sisälle jäävä arkipyhä ei oikeuta ylimääräiseen palkalliseen
vapaapäivään.
Työvuoroluettelon
laadinnassa ja lisä- ja ylitöitä laskettaessa kukin vapaana
annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän
keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu viikkotyöaika
jaettuna 5:llä).
Jos
yllämainittuja päiviä ei ole voitu antaa työntekijälle vapaaksi,
maksetaan arkipyhäpäivänä tehdyiltä työtunneilta normaalin
kuukausi- tai tuntipalkan lisäksi kaksinkertainen tuntipalkka, joka
sisältää arkipyhäkorvauksen vapaapäivän menetyksestä sekä
sunnuntaityökorvauksen.
Soveltamisohje:
Palkka
vapaana annetulta arkipyhältä
Kun
palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa tehtyjen tuntien
perusteella, maksetaan työntekijän arkipyhävapaalta hänen
normaali tuntipalkkansa kuin hän olisi ollut töissä keskimääräisen
päivittäisen työaikansa verran (sovittu viikkotyöaika/5). Jos
työntekijälle ei ole määritelty viikoittaista tai jaksottaista
työaikaa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika siten, että
arkipyhävapaata lähinnä edeltävän täyden 12 viikon
tosiasiallisesti tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 60 (= 12 viikkoa x
5 työpäivää). Mikäli työsuhde ei ole kestänyt täyttä 12
viikkoa, lasketaan keskimääräinen päivätyöaika jakamalla
työsuhteeseen sisältyneiden täysien viikkojen työtunnit
vastaavaan aikaan sisältyvillä, kalenterinmukaisilla työpäivillä
(5 työpäivää/viikko).
Kun
palkka maksetaan säännöllisesti kuukausittain, työntekijälle
maksetaan normaali kuukausittain maksettava palkka vähentämättömänä.
Vapaan
huomioiminen jakson työajassa
Työvuoroluettelon
laadinnassa ja lisä- ja ylityötä laskettaessa kukin vapaana
annettu arkipyhä vastaa tuntimäärältään työntekijän
keskimääräistä päivittäistä työaikaa (sovittu viikkotyöaika
jaettuna 5:llä. Arkipyhä alentaa siten kyseisellä
viikolla/jaksolla tehtävää todellista työaikaa.
Arkipyhänä
tehdyn työn vaikutus lisä- ja ylityökynnykseen
Koska
arkipyhäkorvaus sisältää normaalin tuntipalkan ja
sunnuntaityökorvauksen lisäksi korvauksen menetetystä
arkipyhävapaasta, ei arkipyhä alenna lisä- ja ylityökynnystä.
Lisä- ja ylityötä syntyy, jos jakson työaika arkipyhänä
tehtyine tunteineen ylittää 8 §:ssä määritellyt työajat.
Esimerkkejä
Avustaja
A on vakinaisessa työsuhteessa ja hänen työaikansa on 40 tuntia
viikossa. Itsenäisyyspäivä on tiistaina. A ei ole töissä
itsenäisyyspäivänä, vaan se on hänelle vapaapäivä.
Itsenäisyyspäivältä maksettava palkka on 40/5 = 8 tunnin mukainen
palkka. Koska vapaana annettava arkipyhä huomioidaan
työvuoroluettelon laadinnassa keskimääräisen työpäivän
pituisena, voidaan A:lle merkitä kyseiselle viikolle (muille
päiville) työtunteja yhteensä 40 – 8 = 32 tuntia.
Ylityötä
syntyy, jos työaika ylittää 32 tuntia, koska vapaana annettu
arkipyhä huomioidaan ylitöitä laskettaessa. Jos A tekee 32 tunnin
sijasta 35 tuntia, lasketaan ylityötunnit seuraavasti: 35 tuntia +
arkipyhävapaan 8 tuntia = 43 tuntia. Ylityöraja on 40 tuntia, joten
ylityötä syntyy 3 tuntia.
A:n
työvuoroluetteloa laadittaessa on huomioitava myös se, että
kyseiselle viikolle on arkipyhävapaan lisäksi sisällytettävä
vähintään 35 tunnin viikkolepopäivä.
Avustaja
B:n työaika on 40 tuntia viikossa. Vapun päivä on keskiviikko ja B
on silloin töissä 8 tuntia. Vapun päivältä B:lle maksetaan 3 x 8
tunnin eli yhteensä 24 tunnin palkka (sisältää normaalin
tuntipalkan, sunnuntaityökorvauksen ja arkipyhäkorvauksen).
Avustaja B tekee vappuviikolla töitä yhteensä vapunpäivä mukaan
lukien 40 tuntia. Ylitöitä ei synny, koska ylityökynnys 40 tuntia
ei ylity. (Arkipyhänä tehty työ on tullut korvattua palkkaan
sisältyvällä arkipyhäkorvauksella).
Avustaja
C:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii
avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä
1.12. – 18.12. Itsenäisyyspäivän sisältävä työjakso kestää
vähintään kaksi viikkoa, joten C on oikeutettu arkipyhävapaaseen
tai arkipyhäkorvaukseen. Itsenäisyyspäivä on hänelle vapaapäivä.
Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka kyseisen jakson
keskimääräisen työpäivän pituuden mukaan.
Avustaja
D:llä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja hän toimii
avustajana tarvittaessa vaihtelevin tuntimäärin. Hän on töissä
22.12. – 31.12 Koska arkipyhän sisältävä työjakso ei kestä
täyttä kahta viikkoa, ei D:llä ole oikeutta ylimääräiseen
palkalliseen vapaapäivään eikä arkipyhäkorvaukseen. Maanantaina,
joka on tapaninpäivä, D:lla ei ole töitä, vaan hän on vapaalla.
Tapaninpäivä on hänelle normaali viikkolepopäivä tai viikon
toinen vapaapäivä eikä siltä makseta palkkaa. Jos D olisi töissä
tapaninpäivänä, maksettaisiin siitä normaalin tuntipalkan lisäksi
sunnuntaityökorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta.
4.
Työaika poissaolojen ja vuosilomien yhteydessä sekä työn alkaessa
ja päättyessä kesken tasoittumisjakson
Ennen
työvuoroluettelon laatimista tiedossa olevat työpäiviksi sattuvat
poissaolopäivät lyhentävät viikon tai tasoittumisjakson työaikaa
täydessä työajassa 8 tunnilla ja osa-aikatyössä keskimääräisen
päivittäisen työajan verran. Viikon/jakson lisä- ja ylityökynnys
alenee vastaavalla tuntimäärällä.
Työvuoroluettelon
vahvistamisen jälkeen tietoon tulevat poissaolot alentavat lisä- ja
ylityökynnystä työvuoroluetteloon merkittyjen poissaoloaikojen
työtuntien mukaisesti.
6 §
Työvuoroluettelo
Työvuoroluettelo
laaditaan vähintään täydelle viikolle tai pidempää
tasoittumisjaksoa käytettäessä koko tasoittumisjaksolle (1-8
viikkoa) ja se on saatettava työntekijän/työntekijöiden tietoon
hyvissä ajoin ja vähintään viikkoa ennen kunkin luettelon alkua.
Tasoittumisjakso
ja työvuoroluettelo alkavat aina maanantaista ellei työviikon
alkamisajankohdasta toisin sovita kirjallisesti.
Työvuoroluettelosta
on käytävä ilmi työntekijän työ- ja vapaapäivät, säännöllisen
päivittäisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat sekä
ruokatauko, mikäli työntekijä voi sen aikana vapaasti poistua
työpaikaltaan.
Käytettäessä
4, 6 tai 8 viikon tasoittumisjaksoa, voivat työnantaja ja työntekijä
sopia siitä, että työvuorot merkitään kellonaikoineen ainoastaan
jakson ensimmäisen puolikkaan osalta (2,3 tai 4 viikkoa) ja toisen
puolikkaan osalta riittää merkittäväksi työpäivät. Tällöin
työvuoroluettelo on täydennettävä toisen puolikkaan
päivittäisillä työajoilla siten, että ne ovat työntekijän
nähtävillä viimeistään edellisen viikon viimeisenä työpäivänä.
Soveltamisohje:
Tämä menettelytapa on tarkoitettu mahdollistamaan
työaikasuunnittelun kannalta riittävän pitkien tasausjaksojen
käytön silloinkin, kun työnantaja oman työnsä, opiskelunsa,
yhteiskunnallisen osallistumisensa tai niihin verrattavissa olevan
syyn vuoksi ei voi tietää tarkkaa päivittäistä avustamisaikaa
ja/tai sen ajoittumista koko tasoittumisjakson ajalle.
Työvuoroluetteloa
voidaan muuttaa vain sovittaessa tai työn teettämisedellytyksissä
tapahtuvan ennalta arvaamattoman muutoksen takia. Myös viimeksi
mainitussa tilanteessa muutoksesta on pyrittävä sopimaan ja siitä
tulee ilmoittaa työntekijälle mahdollisimman varhain.
Työvuoroluetteloa
laadittaessa on huomioitava seuraavat asiat:
- 1. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään ruokataukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn.
- 2. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai työstä johtuva perusteltu syy tätä edellytä tai vammaispalvelulain mukaisesta avustajapäätöksestä seuraa, että työvuoro jää tätä lyhyemmäksi.
- 3. Työvuoroa ei saa merkitä alkavaksi tai päättyväksi kello 01 - 06 välisenä aikana ilman perustelua syytä (esim. ulkomaanmatkojen lentoajankohdat).
7
§ Lepoajat:
Ruokatauko
Jos
työvuoron pituus ylittää 6 tuntia, varataan työntekijälle
mahdollisuus ruokailuun työaikana. Työnantaja ja työntekijä
voivat myös sopia vähintään puolen tunnin ruokatauosta, jonka
aikana työntekijä saa vapaasti poistua työpaikalta. Mikäli
työntekijä saa poistua työpaikalta ruokatauon aikana, ei
ruokataukoa lueta työaikaan.
Jos
työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on
oikeus pitää puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin
työskentelyn jälkeen.
Soveltamisohje:
Työntekijän mukanaan tuoman ruuan ja juoman säilyttämistä ja
lämmittämistä varten tulee tarvittaessa olla asianmukaiset
laitteet.
(VNa
työpaikkojen turvallisuus ja terveysvaatimuksista)
Kahvitauko
Työntekijälle
järjestetään työvuoron aikana mahdollisuus yhteen työaikana
pidettävään kahvitaukoon kutakin täyttä neljää tuntia kohden.
Vuorokausilepo
Työntekijälle
annetaan jokaisen työvuoron alkamisesta seuraavan 24 tunnin aikana
vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika. 5 §
2.1. ja 2.2. – kohtien mukaisissa työaikajärjestelyissä lepoaika
on vähintään kahdeksan tuntia. 2.3. – kohdan mukaisen
työaikajärjestelyn aikana voidaan vuorokausilepo siirtää
annettavaksi muuna päivänä tasoittumisjakson kuluessa.
Viikoittainen
vapaa-aika
Työntekijälle
annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo kunakin
kalenteriviikkona. Työviikko järjestetään keskimäärin enintään
viisipäiväiseksi. Viikon toinen vapaapäivä sijoitetaan
viikkolepopäivän yhteyteen, elleivät työjärjestelyt muuta
edellytä.
Silloin
kun käytössä on viikkoa pitemmät tasoittumisjaksot, voidaan
viikon toinen vapaapäivä siirtää annettavaksi muuna viikkona
saman tasoittumisjakson kuluessa kuitenkin siten, että työntekijälle
annetaan vähintään kaksi vapaapäivää joka toinen viikko.
Sovittaessa
poikkeavista työaikajärjestelyistä matkan ajaksi voidaan tästä
säännöksestä poiketa 5 § 2.3. – kohdan mukaisesti.
8
§ Lisätyö ja ylityö
Lisätyön
teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta. Ylityötä
saadaan teettää työntekijän suostumuksella ja lain sallimissa
rajoissa.
Lisätyö
Lisätyöksi
luetaan työ, jota osa-aikainen työntekijä tekee sovitun työajan
lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti.
Lisätyöstä
maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.
Ylityö
Ylityötä
on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää 5 §:n
mukaiset työajat.
Jaksottaista
ylityötä syntyy, kun
o täydellä
jaksolla työaika ylittää 40 tuntia viikossa tai pidempää
tasoittumisjaksoa käytettäessä työaika ylittää jakson
säännöllisen työajan
o vajaalla
jaksolla työaika ylittää 5 § 4 kohdan mukaisesti määräytyvän
ylityökynnyksen
Päivittäistä
ja viikoittaista ylityötä syntyy, kun
o vuorokautinen
8 tunnin enimmäistyöaika ylittyy tai jos vuorokautisesta työajasta
on sovittu 5 § 2-kohdan mukaisesti ja sovittu työaika ylittyy
o viikoittainen
48 tunnin enimmäistyöaika ylittyy, ei kuitenkaan 5 § 2.3 –kohdan
mukaisen matkan aikana
Riippumatta
siitä, onko ylityö syntynyt jaksottaisen työajan ylityksestä tai
päivittäisen tai viikoittaisen enimmäistyöajan ylittymisestä,
korvataan se jaksoittain tasoittumisjakson pituuden perusteella
seuraavasti:
tasoittumisjakson pituus | 50 %:lla korotettu palkka | 100 %:lla korotettu palkka |
1 viikko
|
6 ensimmäiseltä
ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta |
2 viikkoa
|
12 ensimmäiseltä
ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta |
3 viikkoa
|
18 ensimmäiseltä
ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta |
4 viikkoa
|
24 ensimmäiseltä
ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta |
5 viikkoa
|
30 ensimmäiseltä
ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta |
6 viikkoa
|
36 ensimmäiseltä
ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta |
7 viikkoa
|
42 ensimmäiseltä
ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta |
8 viikkoa
|
48 ensimmäiseltä
ylityötunnilta
|
seuraavilta ylityötunneilta |
Soveltamisohje:
5
§ 1 –kohdan mukaan työaika voi olla enintään 8 tuntia
vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaika voidaan järjestää
myös siten, että viikkotyöaika 1 – 8 viikon jaksolla on
keskimäärin 40 tuntia viikossa. Tällöinkin vuorokautinen työaika
voi olla enimmillään 8 tuntia. Jos vuorokautinen työaika ylittää
8 tuntia, on se ylityötä, vaikka jakson säännöllinen työaika ei
ylittyisikään.
Esimerkki
ylityön syntymisestä, kun käytössä on kolmen viikon
tasoittumisjakso:
laadittu
lista: / 8 8 8 8 8 v v / 8 8 8 8 8 8 v / 8 8 8 8 v v v / = 120 t
toteutunut: /
8 8 8 8 10 vv/ 8 8 8 8 8 8 v / 8 8 8 8 8 v v / = 130
t => ylityötä 10 tuntia
5
§ 2.1, 2.2. ja 2.3. –kohtien mukaan järjestäytynyt
työnantaja voi sopia työntekijän kanssa vuorokautisen työajan
pidentämisestä. Tällöin vuorokautinen ylityökynnys on sovittu
enimmäistuntimäärä.
Esimerkki
ylityön syntymisestä, kun työnantaja ja työntekijä ovat sopineet
vuorokautisen enimmäityöajan pidentämisestä 12 tuntiin ja
käytössä on kolmen viikon tasoittumisjakso:
laadittu
lista: / 8 8 8 v 12 12 v / v 8 8 8 8 v v / 8 8 8 8 8 v v / = 120 t
toteutunut: /
8 8 8 v 12 12 v / v 8 8 8 12 vv/ 8 8 8 8 8 4 v / =
128 t => ylityötä 8 tuntia
9
§ Muut työaikakorvaukset
Sunnuntaityö
Sunnuntaityöstä,
jolla tarkoitetaan sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena,
pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, 2. pääsiäispäivänä,
vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä,
pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä
ja tapaninpäivänä tehtyä työtä, maksetaan
sunnuntaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 100 %:lla korotettu
perustuntipalkka.
Lauantaityö
Lauantaina
tehdyiltä tunneilta maksetaan 20 %:lla korotettu perustuntipalkka.
Lauantaityökorotusta ei makseta silloin, jos samalta ajalta
maksetaan sunnuntaityökorotus.
Iltatyö
Kello
18.00 ja 23.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan
iltatyökorvauksena 15 %:lla korotettu perustuntipalkka
Yötyö
Yötyötä
on työ, jota tehdään kello 23:n ja 6 välisenä aikana. Yötyötä
saadaan teettää silloin, kun avustamisen tarvetta on myös
yöaikaan.
Yötyöstä
maksetaan yötyökorvauksena 30 %:lla korotettu perustuntipalkka
10
§ Palkat
Palkkauksen
rakenne
Henkilökohtaisen
avustajan työstä maksetaan tuntipalkka. Ensisijainen palkan määrän
peruste on työnantajan kotikunnan soveltama ohjeistus
henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta. Peruspalkan on oltava
vähintään sama kuin kunnassa muissa tähän työehtosopimukseen
sidotuissa työsuhteissa noudatettu peruspalkka. Saman työnantajan
eri työsuhteissa on noudatettava samaa peruspalkkaa.
Tuntipalkkaa
korotetaan kokemuslisällä siten, että ensimmäisen, kolmannen ja
viidennen täyden työskentelyvuoden jälkeen korotetaan sen hetkistä
palkkaa 1 %:n suuruisella kokemuslisällä. Kokemuslisään
oikeuttavaksi työskentelyksi katsotaan ne henkilökohtaisena
avustajana tai niihin verrattavissa tehtävissä tehdyt
työskentelykuukaudet, joina työntekijä on työskennellyt yhteensä
vähintään 35 tuntia tai 14 työpäivää yhdessä tai useammassa
työsuhteessa.Työsuhteen alussa tai kokemuslisän kertymisen
yhteydessä työntekijä on velvollinen työtodistuksin tai muutoin
kirjallisesti osoittamaan muista työsuhteista hyväksi laskettavan
kokemuksen.
Yhden
kuukauden työskentely voi kuitenkin kerryttää kokemuslisää vain
yhdellä kuukaudella.
Jos
työntekijälle on aiemmin maksettu joltain osin suurempaa
kokemuslisää tai työnantajan kotikunnassa sovellettu kokemuslisä
on joltakin osin työntekijälle edullisempi, on tältä osin
noudatettava työntekijälle edullisempaa kokemuslisää.
Palkan
maksu
Palkan
maksu voi tapahtua työnantajan ja työntekijän sopimuksen mukaan
kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa. Jos palkka maksetaan kaksi
kertaa kuukaudessa, kuun ensimmäisellä puoliskolla tehty työ
maksetaan työaikakorvauksineen (lisät) saman kuukauden lopussa ja
vastaavasti kuukauden loppupuolella tehty työ maksetaan
työaikakorvauksineen (lisät) seuraavan kuukauden puolessa välissä.
Jos työntekijällä on työehtosopimuksen mukainen säännöllinen
työaika (täyttä työaikaa tekevä) tai peruspalkan muodostus
muutoin on säännönmukainen, voidaan peruspalkka maksaa myös
kuukausittain palkanmaksukauden lopussa. Tällöin palkkakauden
työaikakorvaukset (lisät) maksetaan seuraavan kuun puolessa
välissä.
Esimerkki
1: Työsopimuksella on sovittu säännönmukaisesta työajasta 90
h kolmen viikon jaksossa. Jos sovitaan palkanmaksusta kerran
kuukaudessa, lasketaan tehtävät tunnit kuukautta kohden
seuraavasti: 90 h/3 vk = 30 h viikkotyöaika. Kuukaudessa on viikkoja
keskimäärin 4,35, joten viikkotyöaika kerrotaan tällä luvulla.
Näin saadaan kuukauden työtunnit 90/3 = 30, 30 x 4,35 = 130,5 h.
Kerran kuukaudessa maksettava peruspalkka on tällöin 130,5 x
tuntipalkka.
Esimerkki
2: Työsopimuksella on sovittu täysi työaika 40 h/vk tasoittuen
8 viikon jaksossa. Tällöin työajan sijoittuminen eri viikoille ei
vaikuta kuukausittain maksettavan peruspalkan suuruuteen. Kerran
kuukaudessa maksettava palkka lasketaan siten, että 40 h x 4,35 =174
h, joten kuukausittain maksettava peruspalkka on 174 x tuntipalkka.
Tarkat
palkanmaksupäivät sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.
Jollei
työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka työntekijän
osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä
olla työntekijän nostettavissa. Jos rahapalkka erääntyy
maksettavaksi viikonloppuna tai arkipyhänä, pidetään lähinnä
edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.
Palkankorotusjaksot
ja palkkojen korotukset
1. 1.6.2014- 31.3.2016 (22
kk)
1.10.2014 työntekijöiden
henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 0,12 €/tunti.
1.10.2015 maksetaan 0,4 % korotus
kohdennettuna työehtosopimusosapuolien yhdessä sopiman
palkkausjärjestelmän rahoittamiseen.
Mikäli palkkausjärjestelmästä ei
ole päästy yksimielisyyteen 1.9.2015 mennessä tai mikäli
työnantaja yksipuolisesti irtisanoo sopimuksen, maksetaan 0,4 %
yleiskorotuksena tuntipalkkoihin 1.10.2015 alkaen.
2. Työllisyys- ja
kasvusopimuksen mukaisen toisen jakson (1.4.2016 – 31.1.2017)
palkankorotuksista sovitaan erikseen keskusjärjestöjen 15.6.2015
päättämällä tavalla.
11
§ Matka- ja muut kustannukset ja niiden korvaaminen
Työnantaja
vastaa työtehtävistä johtuvista matka- ja majoituskuluista.
Työnantaja
vastaa myös muista ylimääräisistä kuluista, jotka aiheutuvat
työskentelystä muualla kuin tavanomaisella työpaikalla tai
työvuoron alkamisesta tai päättymisestä muualla kuin
tavanomaisella työpaikalla, jollei työvuoron alkaminen tai
päättyminen tapahdu saman lähiliikenteen tariffialueen sisällä
kuin tavanomainen työpaikka.
Työntekijän
oman auton käytöstä on sovittava erikseen. Oman auton käytöstä
työntekijä on oikeutettu saamaan korvauksen verohallinnon
vahvistaman verottoman kilometrikorvauksen mukaisesti. Tämä korvaus
sisältää kaikki oman auton käytöstä aiheutuneet kustannukset ja
saaminen edellyttää ajopäiväkirjan tai eritellyn matkalaskun
esittämistä.
Kustannukset
kotimaan matkoilla
Työnantaja
maksaa avustajan matkat sekä majoittumiskulut.
Yli
yön kestävällä matkalla, joka jatkuu vähintään klo 9.00
saakka, on työnantaja velvollinen järjestämään työntekijälle
aamiaisen, ellei se sisälly muutoin majoitukseen.
Työnantaja
maksaa myös pääsymaksut ja muut paikanpäällä tapahtuvat
työnantajasta lähtöisin olevat kulut. Kuluja, joita avustajalle
tulee hänen ollessaan matkan aikana vapaalla (vuorokausi- ja
viikkolepo), ei työnantaja korvaa.
Matkustettaessa
tavanomaisen työntekopaikan ulkopuolelle eikä työntekijällä ole
mahdollisuutta valmistaa ruokaansa tai ruokailua ei ole muulla
tavalla järjestetty, on työntekijällä oikeus ateriakorvaukseen
seuraavasti:
o kultakin
matkapäivältä, joka kestää yli 10 tuntia ja siihen sisältyy
sekä lounasaika (11.00 - 13.00) että päivällisaika (17.00 -
19.00) oikeus kahteen ateriakorvaukseen.
o kultakin
matkapäivältä, joka kestää yli 8 tuntia ja siihen sisältyy joko
lounasaika (11.00 – 13.00) tai päivällisaika (17.00 – 19.00)
oikeus yhteen ateriakorvaukseen.
Ateriakorvauksena
maksetaan verohallinnon päättämä verottoman ateriakorvauksen
enimmäismäärä.
Kustannukset
ulkomaan matkoilla
Työnantaja
maksaa avustajan matkat sekä majoittumiskulut.
Yli
yön kestävällä matkalla, joka jatkuu vähintään klo 9.00
saakka, on työnantaja velvollinen järjestämään työntekijälle
aamiaisen, ellei se sisälly muutoin majoitukseen.
Työnantaja
maksaa myös pääsymaksut ja muut paikanpäällä tapahtuvat
työnantajasta lähtöisin olevat kulut. Kuluja, joita avustajalle
tulee hänen ollessaan matkan aikana vapaalla (vuorokausi- ja
viikkolepo), ei työnantaja korvaa.
Kultakin
matkapäivältä työntekijällä on oikeus työnantajan kustantamiin
aterioihin tai ateriakorvaukseen seuraavasti:
o kultakin
matkapäivältä, joka kestää yli 10 tuntia ja siihen sisältyy
sekä lounasaika (11.00 -13.00) että päivällisaika (17.00 -19.00)
oikeus kahteen ateriaan
o kultakin
matkapäivältä, joka kestää yli 8 tuntia ja siihen sisältyy joko
lounasaika (11.00 – 13.00) tai päivällisaika (17.00 – 19.00)
oikeus yhteen ateriaan.
Ateriakorvauksena
maksetaan verohallinnon päättämä verottoman ateriakorvauksen
enimmäismäärä.
Työntekijällä
on oltava mahdollisuus löytää itselleen kohtuuhintainen paikka
aterioida tai hankkia tarvikkeet aterian valmistamiseksi, jos aterian
valmistus on majoittumispaikan puitteissa mahdollista.
12
§ Vuosiloma
Vuosilomaedut
määräytyvät vuosilomalain ja seuraavien määräysten mukaisesti.
1.
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä
lomanmääräytymiskuukaudelta:
a)
kaksi arkipäivää
b)
kaksi ja puoli arkipäivää, jos
1. työsuhde on maaliskuun loppuun
mennessä yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä
työnantajalla tai
2. työntekijä on viimeisen viiden
vuoden aikana työskennellyt henkilökohtaisena avustajana tai
samankaltaisissa tehtävissä yhteensä kahden vuoden ajan
c)
kolme arkipäivää, kun työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä
kestänyt vähintään 15 vuotta
2.
Vuosilomapalkka:
Vuosiloman
ajalta työntekijällä on oikeus saada säännönmukainen tai
keskimääräinen palkkansa vuosilomalain säännösten mukaisesti.
3.
Vuosilomien siirto
Jos
työntekijä on vuosilomansa, sen osan tai säästövapaan alkaessa
tai aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön,
loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään
ajankohtaan. Siirto-oikeus koskee kaikkia vuosilomia ja
säästövapaita.
Kun
työntekijä käyttää oikeuttaan siirtää vuosilomaa
synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen
työkyvyttömyyden vuoksi, on työntekijän toimitettava
lääkärintodistus jo ensimmäisestä päivästä alkaen. Työnantaja
voi kirjallisesti ohjeistaa käytännöstä toisin.
Sairauspoissaolotodistukset
ja -selvitykset on toimitettava työnantajalle viipymättä.
Soveltamisohje: Jos
työntekijä sairastuu loman aikana, ja hän ei ilman huomattavaa
haittaa voi hankkia lääkärin kirjoittamaa todistusta, on
työntekijän kuitenkin toimitettava työnantajalle vähintään muu
luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
13
§ Lomaraha
Työntekijälle
maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomaraha
lasketaan kunkin loman osuuden (kesäloma, talviloma)
vuosilomapalkasta ja maksetaan sen yhteydessä.
Lomarahan
saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa ja
palaa lomaltaan sovittuna aikana ellei lomaltapaluun esteenä ole
vuosilomalain 7 § mainittu tai muu hyväksyttävä syy. Lomarahaan
ei ole oikeutta, jos työsuhde puretaan tai todetaan purkautuneeksi
työsopimuslain 8 luvun mukaisesti.
Lomaraha
maksetaan myös työsuhteen päättyessä lomakorvauksesta
edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään
neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske työntekijää, joka
jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päättää määräaikaisen
työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuhde puretaan
tai todetaan purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun mukaisesti.
14
§ Lääkärintarkastukset
Työntekijällä
on oikeus käydä tarkastuksissa ja tutkimuksissa ansioita
menettämättä seuraavissa tapauksissa, mikäli tarkastuksia ei ole
voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja ne on järjestetty työajan
tarpeetonta menetystä välttäen ja siitä on ilmoitettu etukäteen
työnantajalle
- Uuden työn edellyttämä tai muu
lakisääteinen lääkärintarkistus. Tällöin työnantaja maksaa
välttämättömät matkakustannukset.
- Lääkärissä käynti sairauden
toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. silmälasit)
määräämiseksi ja tarkastukseen liittyvät lääkärin määräämät
erikoislääkärin, laboratorio- ja röntgentutkimukset
- Synnytystä edeltävät
lääketieteelliset tutkimukset kuten neuvolatarkastus
- Välitöntä hoitoa vaativa
äkillinen hammassairaus
Mikäli
työnantajan vammasta tai työtehtävistä johtuvista syistä
työntekijä tarvitsee rokotuksen tai muun lääkityksen, vastaa
työnantaja näistä kustannuksista, ellei niitä korvata julkisen
terveydenhuollon tai työterveyshuollon toimesta.
Soveltamisohje:
Tällaisia voivat olla esimerkiksi kausi-influenssa-,
jäykkäkouristus- tai hepatiittirokotukset.
15
§ Poissaolot
Työntekijän
on ensisijaisesti soittamalla ilmoitettava työnantajalle
työkyvyttömyydestään heti sen todettuaan. Samoin on
ensisijaisesti soittamalla ilmoitettava sairauspoissaolon kesto
mahdollisimman pian siitä tiedon saatuaan.
Työnantajalla
on oikeus vaatia työntekijältä
lääkärintodistus jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä
alkaen. Muutoin työntekijän on toimitettava kolmesta ensimmäisestä
sairauspoissaolopäivästä työnantajalle terveydenhuollon
ammattihenkilön antama selvitys.
Työnantaja
voi kirjallisesti ohjeistaa yllä olevasta toisin. Työpaikalla on
oltava kirjallinen ohjeistus menettelytavoista poissaolotilanteissa.
Ohjeista on käytävä ilmi myös vaihtoehtoiset tavat, mikäli
työnantajaa ei tavoiteta soittamalla.
Joka
tapauksessa viimeistään neljännestä poissaolopäivästä lukien
työntekijän on toimitettava työnantajalle lääkärintodistus.
Sairauspoissaolotodistukset
ja -selvitykset on toimitettava viipymättä ja ainoastaan
työnantajalle.
Soveltamisohje:
Sairauspoissaolotodistukset ja –selvitykset ovat erityisen
luottamuksellista tietoa ja sisältävät arkaluonteisia
henkilötietoa. Työnantajan on huolehdittava siitä, että niiden
käsittelyssä noudatetaan henkilötietolakia sekä lakia
yksityisyyden suojasta työelämässä. Sairauspoissaolotodistusten
ja -selvitysten säilyttäminen, luovuttaminen ja hävittäminen on
tehtävä laissa säädetyllä tavalla.
16
§ Työpaikan yhteistoiminta
Työnantaja
ja työntekijä käyvät yhdessä vuosittain kehityskeskustelun,
jossa käydään läpi työhön liittyviä keskeisiä asioita kuten
työtehtäviä ja olosuhteita tai muita työn kannalta olennaisia
asioita. Mahdollista on myös sopia kehityskeskustelun käymisestä
ryhmäkeskusteluna, mikäli kaikki työsuhteen osapuolet tähän
suostuvat.
17
§ Ammatillinen täydennyskoulutus
Työnantajan
lähettäessä työntekijän koulutustilaisuuksiin, luetaan
koulutukseen kulunut aika kohtuullisine matka-aikoineen työajaksi.
Mikäli koulutus matka-aikojen osalta ylittää keskimääräisen
päivittäisen työpäivän tuntimäärän, maksetaan ylittävältä
osalta korvaus tuntipalkan mukaisesti, mutta ylittävää osuutta ei
lasketa työajaksi. Työnantaja maksaa matka- ja muut työntekijälle
aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.
Työnantajan
lähettäessä työntekijän koulutukseen sovitaan koulutuksesta ja
siihen liittyvistä järjestelyistä laaditaan kirjallinen
suunnitelma, jonka molemmat osapuolet kuittaavat hyväksytyksi.
Soveltamisohje:
Kirjallisena suunnitelmana voidaan pitää myös koulutuksen
järjestäjän kurssiohjelmaa, johon työnantaja ja työntekijä
merkitsevät työajaksi luettavan ja muutoin korvattavan matka-ajan
sekä kuittaukset.
18
§ Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja
toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan
ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen
välillä sovittu.
19
§ Työvaatetus
Työaikana
työntekijän on käytettävä sellaista tavanomaista vaatetusta,
joka ei estä työtehtävien hyvää suorittamista. Työntekijän on
otettava huomioon työnantajan ilmoitukset erityisistä
työtehtävistä, jotka vaikuttavat pukeutumiseen.
Työnantaja
on velvollinen tarjoamaan työntekijälle tilanteeseen sopivat
työvaatteet sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijän hygienian
tai terveyden suojaaminen tai omien vaatteiden tavallisesta poikkeava
likaantuminen tai kuluminen on todennäköistä tai pukeutumisella on
muutoin työnantajasta johtuen tavanomaisesta poikkeavat vaatimukset
eikä tarvetta voida muutoin ratkaista.
20
§ Jäsenmaksujen periminen
Työnantaja
perii työntekijän antamalla valtuutuksella tämän
työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön jäsenmaksut
työntekijän palkasta ja tilittää ne työntekijäliiton tilille
ohjeiden mukaisesti. Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä
todistus pidätetystä summasta.
21
§ Erimielisyyksien ratkaiseminen
Työsuhteisiin
liittyvät kysymykset pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti
työpaikalla työnantajan ja työntekijän kesken.
Mikäli
asia ei selviä keskinäisissä keskusteluissa, on molemmilla
osapuolilla oikeus esittää paikallisten neuvottelujen käymistä
asian ratkaisemiseksi. Paikallisissa neuvotteluissa osapuolilla on
oikeus käyttää asiantuntijaa apunaan tai sopia neuvottelut
käytäväksi asiantuntijoiden kesken. Työntekijän asiantuntijana
voi toimia Julkisten ja hyvinvointialojen liiton aluetoimitsija tai
paikallisen yhteisjärjestön toimihenkilö. Työnantajan
asiantuntijana voi toimia työnantajan valitsema työsuhdeasioihin
perehtynyt henkilö.
Asiantuntijoilla
on oikeus saada erimielisyyden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot,
kuten työvuoroluettelot sekä palkka- ja työaikakirjanpito, suoraan
työnantajalta.
Tapauksen
selvittämiseksi saadut tiedot ovat luottamuksellisia ja
asiantuntijalla on lupa luovuttaa niitä ainoastaan
allekirjoittajaliitoille asian jatkokäsittelyn yhteydessä.
Tapauksen selvittämiseksi tietojen hankinnassa ja käsittelyssä on
erityistä huomiota kiinnitettävä työnantajan yksityisyyden
suojaan ja arkaluonteisten ja muutoin salassa pidettävien tietojen
kuten perhe-elämään ja ihmissuhteisiin liittyvien tietojen
luottamuksellisuuteen sekä työhön, opiskeluun ja yritys- ja
ammattitoimintaan liittyvien tietojen luottamuksellisuuteen.
Jos
työsuhteeseen liittyvä kysymys jää paikallisissa neuvotteluissa
erimieliseksi, laativat osapuolet yhdessä kirjallisen muistion,
jolla asia jommankumman osapuolen pyynnöstä siirretään Julkisten
ja hyvinvointialojen liiton ja Henkilökohtaisten Avustajien
Työnantajien Liiton ratkaistavaksi.
Jos
asia ei ratkea liittojen välisissä neuvotteluissa ja kyse on tämän
työehtosopimuksen tulkinnasta, voidaan asia viedä työtuomioistuimen
ratkaistavaksi.
22
§ Voimassaolevat etuudet
Tällä
työehtosopimuksella ei huononneta työntekijän voimassaolevaan
työsuhteeseen perustuvia etuja.
Soveltamisohje:
Työsuhteen edut perustuvat esimerkiksi työsopimukseen ja/tai
kunnan vammaispalvelulain mukaiseen päätökseen henkilökohtaisen
avustajan kulujen korvaamisesta ja/tai aiemmin noudatettuihin
käytäntöihin.
Tällä
työntekijän voimassaolevien etuuksien suojalausekkeella ei voida
estää työnantajan oikeutta valita työaika 5 §:n 1-kohdan
mukaisesti. Siirtyminen 5 §:n 1-kohdan mukaiseen keskimääräiseen
työaikaan edellyttää yhteistoimintalain mukaista menettelyä.
Voimassaolevien
etuuksien huonontamista ei ole työnantajan ja työntekijän
mahdollisuus sopia säännöllisestä työajasta poikkeamisesta
työntekijän suostumuksella kohdan 5 §:n 2-kohdan mukaisesti.
23
§ Sopimuksen sitovuus ja työrauha
Tämä
sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja sekä niitä työnantajia
ja työntekijöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai
sopimuksen voimassaollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin
liittoihin.
Sen
jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki
työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen
kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen,
kielletyt.
24
§ Sopimuksen voimassaolo
Tämän
sopimuksen pohjana on työmarkkinakeskusjärjestöjen solmima
työllisyys- ja kasvusopimus. Ensimmäisen sopimuskauden pituus on
1.6.2014 - 31.3.2016 (22 kk). Sopimuskauden toinen jakso on 1.4.2016
– 31.1.2017 (10 kk). Jos työmarkkinoiden keskusjärjestöt
toteavat, että 30.8.2013 sovitun työllisyys- ja kasvusopimuksen
mukaista keskitettyä sopimusratkaisua ei synny, raukeaa tämä
sopimus automaattisesti ilman eri ilmoitusta.
Sopimus
on irtisanottavissa kesken sopimuskauden, mikäli uusi
vammaislainsäädännön kokonaismuutos astuu voimaan sopimuskauden
aikana kuitenkin aikaisintaan 31.5.2015. Tällöin irtisanomisaika on
kaksi kuukautta.
Tämän
lisäksi jos työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät 15.6.2015
mennessä ole päässeet yksimielisyyteen työllisyys- ja
kasvusopimuksen toisen jakson sopimuskorotuksista, allekirjoittaneet
sopijaosapuolet voivat neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen
irtisanoa tämän sopimuksen päättymään ensimmäisen
sopimusjakson loppuun.
Osapuolet
noudattavat jatkuvan neuvottelun periaatetta keskinäisissä
suhteissaan.
Helsingissä
18. päivänä lokakuuta 2013
HETA
– HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJIEN LIITTO RY
JULKISTEN
JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY